maanantai 8. elokuuta 2011

Havainto kaivoista ja kultaisista linnuista

Nyt tarkkana:
"Mieleni on alinomaan kuin makaisin kaivonpohjalla ja jossain korkealla ohitseni lentäisi kultaiset linnut. Siksi pääni tulee usein kipeäksi, eikä ruoka maistu minulle, ennen rakkaatkaan kirjat käyvät minulle tylsän ikäviksi, enkä pidä enää tauluistani."
Mika Waltari: Neljä päivänlaskua (1949)

" [--] Elämä on halveksua itseään
ja maata kaivon pohjalla hievahtamatta
ja tietää, että ylhäällä paistaa aurinko
ja ilmassa lentävät kultaiset linnut
ja nuolennopeat päivät kiitävät ohi.[--]"
Edith Södergran: Livet, kokoelmasta Dikter (1916)

Hmm.
Södergranin runo kokonaisuudessaan suomeksi (suom. Uuno Kailas 1929) ja alkukielellä eli ruotsiksi.

Kuvan lintu ei liity tapaukseen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti