sunnuntai 7. huhtikuuta 2013

Sateenkaaresta vielä

Tähän blogiin tullaan Googlen ohjaamana ylivoimaisesti eniten sateenkaaren värit -aiheisilla hauilla. Olen toki aiheesta kirjoittanutkin, mutta selkeää vastausta värikysymykseen tuo juttu ei tarjoa. Omasta mielestäni kiinnostavaa aiheessa onkin mm. näköhavainnon tulkinnan eli värien määrittelyn aika- ja paikkasidonnaisuus. Sateenkaari käy läpi koko näkyvän valon spektrin, ja värien rajat ovat siellä mihin ne milloinkin halutaan vetää. Päästetään nyt kuitenkin puhtaasti nykyhetkessä elävät tiedonjanoiset pinteestä:

Sateenkaaren värit ovat (näillä näkymin) punainen, oranssi, keltainen, vihreä, sininen ja violetti. Tässä järjestyksessä niin, että punainen on uloimpana ja violetti sisimpänä. Mahdollisesti näkyvässä sivukaaressa värit ovat toisin päin.

 kuva Rod Trevaskus (CC-lisenssi)
Piirrossateenkaarissa näkee usein erilaisia ratkaisuja, kuten turkoosin raidan vihreän tilalla tai lisäksi. Se ei ole millään lailla väärin, koska toki turkoosi sinne jonnekin sinisen ja vihreän väliin asettuu. Kysymys on vain konventiosta.

kuva Courtesy of DragonArt (CC-lisenssi)
Sen sijaan tällainen kaari on fyysinen mahdottomuus, koska väri riippuu valon aallonpituudesta ja täten värit asettuvat keskenään aina säntillisesti aallonpituuden mukaiseen värijärjestykseen:

kuva pincel3D.deviantart.com (CC-lisenssi)
Jos on vaikeuksia muistaa värien järjestystä, niin ainahan voi luntata perinteisestä kuuden värin väriympyrästä.  Tosin jos on boikotoinut vesivärimaalausta koulussa, niin ehkei tunne sitäkään. Suosittelen tutustumaan, väriympyröitäkin on tsiljoona erilaista. Myös sellainen, jossa ei ole oranssia lainkaan mutta turkoosi kylläkin, ns. RGB-väriympyrä. Hyvää väriterapiaa esim. lumipyryiseen huhtikuiseen sunnuntaiaamupäivään.  :-)

perjantai 5. huhtikuuta 2013

Kierrätyskasasta ja jääkaapista pelastettua

Mikäs se siinä kimaltelee?


No sehän on tietenkin greippiveitsi, tuo joka kodin tuikitarpeellinen apuväline. Omani on perintökappale, Made in England, ja viettänyt hiljaiseloa keittiön laatikossa saapumisestaan asti. Kunnes raivauspuuskassani siirsin sen tarpeettomana poistoläjään, jossa se makasi aina siihen hetkeen asti, kun osui lankomiehen alati tarkkaavaisen katseen alle.

Minua valistettiin, että greippiveitsi soveltuu loistavasti paprikan sisustan tyhjentämiseen. Heti kun kuulin tämän, tajusin että sen täytyy olla totta. Kaksi terää, kiilamainen muotoilu ja sopiva kulma. Miksen koskaan tajunnut asiaa itse? Veitsi sai jatkoaikaa. Päätin testata sitä uudessa käyttötarkoituksessaan mahdollisimman pian.

Ja varsin oivaksi kapistukseksihan tuo osoittautui. Testikohteiksi valikoituivat jääkaapissa valmiiksi majailleet pari kesäkurpitsaa sekä erä minipaprikoita. Ilmeisen vähän käytetyt terät ovat terävät ja porautuivat vaivatta kesäkurpitsaankin. Paprikan tyhjennys sujui kerrassaan leikiten.



Kesäkurpitsoihin tuli sipulilla, sienillä ja fetalla höystettyä risotontapaista basmatiriisistä, pinnalle mozzarellaraastetta. Paprikoiden täytteeksi laitoin pelkkää fetaa. Kuten aina, riisitäytteellä olisi voinut täyttää vielä vuuallisen kasviksia. Näin käy aina, mutta eipä tuo haittaa, oli se ihan hyvää erillisenä lisukkeenakin.


Greippiveitsi sai jäädä.