sunnuntai 24. maaliskuuta 2013

Väriterapiaa taidemuseossa

Turun taidemuseossa on meneillään vallan oivallinen Särestöniemi-näyttely. Sinne suuntasimme tänään tankkaamaan energiaa verkkokalvojen kautta. Vahvat ja värikylläiset työt ovat kyllä pienimmissä näyttelyhuoneissa vähän ahtaalla. Säreistöniemen työt ovat sellaisia, että niitä pitäisi saada katsoa kaukaa. Tosin sitten myös läheltä, koska monessa työssä on vaan niin herkullinen pinta ja kerrokset (ja vahtihenkilölle on annettava jotain vahdittavaa, ettei ihan pitkästy). Mutta voi niitä värejä!


Kuva pöllitty Hesarista

Olisipas hienoa päästä joskus käymään
Särestöniemessä paikan päällä. Ja Lapissa siinä sivussa.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Kevättalven poistoluetteloa


Raivausprojekti edistyy hitaanpuoleisesti mutta suunta on (enimmäkseen) oikea. Viime kuukauden aikana tein muutaman täsmäiskun ja haalin lisäksi sekalaista kamaa sieltä täältä kiertoon. Tässä saldo:

* Raivasin keittiön ruokailu- ja ruuanlaittovälinelaatikon. Poistin noin puolet veitsistä ja haarukoista, muutaman pikkulusikan, kolme pullonavaajaa ja tiensä loppuun tulleita puukapustoja. Siirsin myös muutaman tavaran tarkoituksenmukaisempaan paikkaan, ja nyt laatikossa lähestulkoon vallitsee kuri ja järjestys.
* Tuhosin yhdellä ikkunalaudalla kököttäneen surullisten viherkasvien kokoelman (nimim. Viherpeukalo keskellä kämmentä). Yksi kasvi kiertoon, toisen eutanoin, kolmas toiseen paikkaan ja neljännelle uusi alku uudessa ruukussa. Tämä oli sisustuksellisestikin ehdottoman hyvä ratkaisu :-) .
* Päätin vihdoin hankkiutua eroon kahdesta takista, joista en ole tähän mennessä kyennyt luopumaan olemattomasta käyttöasteesta huolimatta. Työvoitto!
* Kävin läpi kosmetiikka- ym. tilpehööriosastoa sekä korulaatikon. Sain karsittua hiukan rihkamakoruja ja hiustilpehööriä. Tätä lajia tavaroita minulla ei paljon olekaan, mutta ei ole niille vähillekään kovin onnistuneita säilytysratkaisujakaan.
* Lisäksi poistopinoon ovat päätyneet ainakin: yksi pussilakana ja kaksi tyynyliinaa, yhdet käyttämättömät sisätossut ja parit sukkahousut.



Totuuden nimissä täytynee tilittää myös sisäänpäin suuntautunut tavaraliikenne. Aika vilkasta on ollut sekin.
* Ostin mekon ja paidan. Puolustus lisää että jossain määrin tarpeeseen ja varsinkin mekko on ollut sittemmin kovassa käytössä.
* Ostin yhden kukkaruukun, koska halusin valkoisen ja pyöreän (kuvassa).
* Sain lahjaksi yhden mieluisan astian ja pari puukapustaa. Kapustat toki tulevat käyttöön ja toimivat myös alkusysäyksenä keittiön laatikon raivaamiselle.
* Otin vastaan perintötavarana huivin, maatuskan ja kolme pöytäliinaa. Huivi on just hyvä ja maatuska on kiva vaikkakin hyödytön. Pöytäliinoista en ole ihan varma ja liinavaatekaappi ei tahdo mennä enää kunnolla kiinni...

Seuraava rasti voisikin olla pöytäliina- ja astiapyyhevaraston karsiminen. Olen valitettavan kiintynyt ikitahraisiin perintöpyyhkeisiini, joten haasteita on taas tiedossa. Ehkä se vastaan kinnaava ovi tällä kertaa motivoi.

Maatuskat ojossa.

Purjo-tonnikalapiirakka

Lisää yksinkertaista ja hyvää. Tämä piirakka on pysynyt suosikkinani opiskeluaikojeni ajoista asti. Alunperin tämä on kopio erään lukioaikaisen hengailukahvilani vastaavasta piirakasta. Muistaakseni saimme pohjataikinan reseptinkin kahvilanpitäjiltä, enkä vieläkään juuri muunlaisia pohjia tee. Päällisiin onkin sitten tullut huomattavasti enemmän variaatiota, mutta välillä täytyy palata tähän aitoon ja alkuperäiseen. Tällä kertaa homejuustolla höystettynä.

Täyte: Huuhdo, pilko ja kuullota keskikokoinen purjo paistinpannulla. Sekoita joukkoon purkillinen tonnikalaa. (Tässä kohtaa on myös hyvä tilaisuus hankkiutua eroon esim. kerman tai smetanan jämistä, tai homejuuston palasesta, niinkuin itse tein.) Mausta esim. mustapippurilla ja sitruunamehulla.


Taikina: Sulata kulhossa n. 75 g rasvaa, jäähdytä hetki. Lisää purkillinen maitorahkaa, sekoita puuhaarukalla. Lisää jauhoja, joiden seassa 1 tl leivinjauhetta ja toinen soodaa, kunnes seos alkaa näyttää taikinalta ja muodostua palloksi. Mitään voimallista vatkaamista tai vaivaamista ei tarvita. Jauhot voivat olla ihan vehnäjauhoja, mutta myös erilaiset täysjyväversiot sekä vehnä-, ruis- ja kaurayhdistelmät ovat aina toimineet. Tämä on ihan uskomattoman helppoja nopeatekoinen taikina! Se myöskään tartu ainakaan lasivuokaan, joten sen voi painella tarvittaessa jauhotetuin käsin suoraan voitelemattomaan piirakkavuokaan.

Sitten vain kipataan täytteet päälle ja ripotellaan päälle avokätisesti juustoraastetta. Käytin tällä kertaa luomugoudaraastetta ja se oli kyllä hyvää. Piirakka valmistuu 200-asteisessa uunissa n. 20-30 minuutissa, jos juusto ruskistuu kovin vauhdikkaasti niin folio auttaa. Pieni vetäytymisaika ennen syömistä on piirakalle hyväksi.