perjantai 6. kesäkuuta 2014

Sitä sun tätä

Yhtäkkiä kesä on täällä. En vastusta, en etenkään syreenejä enkä linnunlaulua. Hyttysiä vastustan vähän, ne puolestaan rakastavat minua.


Töiden puolesta on välillä ollut mahdollisuus kiireettömiin aamuihin, niin kuin nytkin. Luksusta.

Toivotaan terveyttä, rakkautta ja rahaa, sekä aikaa nauttia niistä. 
 
En muita mistä tuo on, mutta aika kohdilleen menee. Rahaa tarvitaan sen verran, ettei sitä tarvitse liikaa miettiä. Nyt kun ohjelmaa on riittänyt joka illalle, osaa levotonkin sielu arvostaa aikaa. Jotain olen oppinut: vapaa-ajan kynnyksellä alan vanhaan malliin tehdä päässäni työlistaa, mutta jostain piipittää pian ääni: ei tarvi kaikkea tänään, ehtii huomennakin. Olen kuunnellut sitä, ja hyvin on ehtinyt.
 
Tavaranvähennysprojekti etenee hitaasti mutta kuitenkin, tänään aion kärrätä kymmenisen kirjaa kirjaston vaihtohyllyyn. Lisäksi yritän eutanoida naurettavan rumaa huonekasvia, johon minulle on mitä ilmeisimmin muodostunut yllättävän voimakas tunneside. Nyt se odottaa eteisessä kompostiin joutumista, kun tahallinen kuivuuteen tappaminen epäonnistui tahattoman hellämielisyyden takia.
 
 
 
Lisäksi olen vakavasti hurahtanut Joel Haahtelan romaaneihin (tai pienoisromaaneihin, miten sen nyt ottaa). Niissä kiehtoo sekä kieli että tarinat, niiden ihmishahmot. Kirjoja on ilmestynyt kymmenisen kappaletta, joista olen nyt lukenut kuusi. Joel, kirjoita pian lisää!
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti