Kesän aikana olen leikellyt kulahtaneita pyyheliinoja räteiksi, karsinut rankalla kädellä huonokuntoisten/liian pienten/muuten vaan käyttämättömien housujeni varastoa. Onnistuin laittamaan kuvissa näkyvät mukit ja pari pöytäliinaa kiertoon. Nuo mukin ostin aikoinani lähinnä nostalgiasyistä, ja aiemmat yritykset luopua niistä eivät ole onnistuneet. Nyt ei tehnyt tiukkaakaan!
Vaikka tahti on hidas, enkä ole mitenkään lopettanut tavaroiden ostamistakaan, alan havaita parannuksia kotiympäristössäni ja omassa ostokäyttäytymisessänikin. Ehkä paras tai ainakin konkreettisin muutos on se, että siivouskomerosta voi nykyään ottaa ulos imurin tai pyykkitelineen ilman, että puoli komeroa seuraa perässä :-) . Ne saa myös sinne takaisin! Yleisesti kotona on siistimpää kuin ennen, ja useimmilla tavaroilla on paikkansa. Paljon turhaakin kyllä löytyy edelleen, mutta matkahan jatkuu.
Kaupassa harkitsen ostoksiani tarkemmin, viivyttelen ostopäätöksiä, mikä usein johtaakin koko jutun unohtumiseen. Vaatteiden kohdalla mietin, miten yhdistäisin uuden vaatekappaleen vanhoihin. Jos vaatteessa on mitään, mikä häiritsee, en osta sitä. (Ennen minulle oli ihan tyypillistä ostaa kivannäköisiä mutta hiukan huonosti istuvia vaatteita, joiden kohtaloksi poikkeuksetta koitui jäädä kaappiin makaamaan.) Toisaalta voin maksaa nappilöydöstä nikottelematta enemmänkin, periaatteella vähän mutta hyvää.
Lisäksi olen ruvennut saarnaamaan tutuille tavarastaluopumisen ihanuudesta. Toivottavasti käskevät lopettaa, ennen kuin kyllästyvät kuoliaaksi :-) .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti