tag:blogger.com,1999:blog-4598526420298172042024-03-05T09:07:50.880+02:00VäripalettiOranssi ja muita värejä - mieleen juolahtavia asioitaPalettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.comBlogger147125tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-65958419567114851882016-11-13T16:19:00.001+02:002016-11-13T16:19:59.681+02:00Isänpäivän mascarpone-mustikkapiirakka (gluteeniton)Tein isänpäivälounaalle gluteenitonta mustikkapiirakkaa muutaman eri ohjeen inspiroimana. Oli nopea valmistaa ja tuli aivan <i>todella</i> hyvää ja pehmoista, joten otetaan resepti talteen!<br />
<br />
Pohjataikinaan:<br />
<br />
3 dl gluteenitonta jauhoseosta<br />
2 tl leivinjauhetta<br />
0,5 - 1 dl sokeria<br />
ripaus vaniljaa tai 1 tl vaniljasokeria<br />
ripaus kardemummaa<br />
2 kananmunaa<br />
130 g sulatettua voita tai margariinia<br />
<br />
Täytteeseen:<br />
<br />
6 dl mustikoita tai muita marjoja (laitoin 5 dl mustikoita ja 1 dl punaherukoita)<br />
250 g mascarpone-juustoa<br />
3 rkl sokeria<br />
1 kananmuna<br />
<br />
Sekoita keskenään pohjataikinan kuivat aineet, lisää rasva ja munat. Taikina saa jäädä hyvin pehmeäksi. Painele jauhotetuin käsin vuoan pohjalle ja reunoille. Lisää osa mascarpone-seoksesta, sitten marjat (jäisiä marjoja voi painella kevyesti taikinan sisään), päälle loput mascarpone-seoksesta. Paista 200-asteisessa uunissa puolisen tuntia. Anna piirakan levätä tovi ennen tarjoilua kevyesti foliolla peitettynä. Tarjoa sellaisenaan tai hyvän vaniljajäätelön kanssa. Slurps.<br />
<br />Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-27249629289048988582016-03-20T19:32:00.001+02:002016-03-20T23:47:30.261+02:00Viikon ruokalista #3Viime viikolla ei edetty ruokalistassa kovinkaan systemaattisesti, ja kaupassa piti käydä useamman kerran. Joka päivä silti syötiin, ja toteutin kaikki ruokalaji-ideani. Niitä vain oli liian vähän koko viikkoa ajatellen, joten yhtenä päivänä oli tyytyminen eineksiin.<br />
<br />
Ongelma taitaa olla, etten edelleenkään jaksa oikeasti <i>suunnitella</i>. Pystyn kauppaan lähtiessä miettimään pari kolme ruokalajia, jotka riittävätkin meille yleensä viideksi päiväksi, mutta eivät koko viikoksi. Joten jos kauppapäivä on lauantai, niin varannoilla pärjätään noin keskiviikkoon. Mieleen tulevia ratkaisuvaihtoehtoja: viitseliäämpi suunnittelu (4-5 ruokalajia) tai toisen kauppareissun lisääminen. Plääh.<br />
<br />
Viime viikko meni näissä merkeissä:<br />
<br />
ma <a href="http://varipaletti.blogspot.fi/2011/01/oranssit-keitokset-2-mausteinen.html" target="_blank">Linssikeittoa</a> (sunnuntaina tehtyä), pizzaa<br />
ti <a href="http://varipaletti.blogspot.fi/2013/08/tomaattia-vol-2.html" target="_blank">Pizzaa</a> fetalla ja tonnikalalla höystettynä, iltapalaksi <a href="http://www.varipaletti.blogspot.fi/2014/03/nopeaa-ja-helppoa-paistettua-parsaa-ja.html" target="_blank">paistettua parsaa&parmesaania</a><br />
ke Sienipiirakkaa kuivatuista suppilovahveroista<br />
to Pinaattikeittoa (pakastealtaasta)<br />
pe Paistettua parsaa ja kampelaa<br />
<br />
Sienipiirakkaan päädyin siinä vaiheessa, kun jääkaapissa oli tuskin muuta kuin valo ja kourallinen pelastettavia juustonkannikoita. Torstain keitto oli ilmeinen hätäratkaisu, mutta ihan ok sellainen. Perjantaisen kalan hankin samana päivänä kauppahallista, tuoretta kalaa ei oikein voi hamstrata viikkoa etukäteen, ja pyrin ohjaamaan kassavirtaani enemmän halliin ja torille, vähemmän marketteihin. Siinäpä yksi asia yhteensovitettavaksi massiivisten viikko-ostosten kanssa...Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-66544251872010172412016-03-12T13:18:00.001+02:002016-03-12T13:18:22.123+02:00Viikon ruokalista #2Ilman viikkosuunnitelmaani olisin perjantai-iltapäivän väsymystilassa hyvinkin saattanut päätyä noutoruokaratkaisuun. Nyt halusin kuitenkin pitää suunnitelmastani kiinni, kun sellainen kerran oli tehty. Ehkä tämä toimii?<br />
<br />
Ihan putkeen suunnittelu ei mennyt sikäli, että tein maanantaille ja tiistaille tarkoitetun ruuan jo sunnuntaina, mikä tarkoitti että jäimme tiistaina ilman ruokaa :). Pakastekarjalanpiirakat ja munavoi pelastivat kiireisen illan. Muilta osin suunnitelma toteutui tällaisenaan:<br />
<br />
ma-ti: <a href="http://varipaletti.blogspot.fi/2011/04/tomaattinen-kikhernekeitto.html" target="_blank">kikhernekeitto</a><br />
ke-to: spagettia ja soijarouhekastiketta<br />
pe: tomaattista kalapataa ja riisiä<br />
<br />
Jonkinlainen tahaton köyhäilymenu tämä oli, keitosta jäi kermakin pois ja kalapataan käytin pakastekalaa. Ihan hyvää perusruokaa. Parhaat kehut keräsi soijarouhekastike, joten tässäpä summittaista reseptiä. Mitään määriä en mitannut, mutta ei se ole tällaisessa ruuassa niin justiinsa...<br />
<br />
<b>Soijarouhekastike</b><br />
<br />
2-3 dl tummaa soijarouhetta<br />
1 litra (kuumaa) vettä<br />
Loraus öljyä<br />
Chilirouhetta tms. tulista<br />
Iso sipuli<br />
Pari valkosipulinkynttä<br />
<br />
Kasvisliemikuutio<br />
Tuubillinen tomaattipyreetä<br />
Tuore tomaatti<br />
Tujaus sokeria<br />
1/3 paketillista Koskenlaskijaa<br />
Persiljaa<br />
(Mustapippuria)<br />
(Soijakastiketta tai suolaa)<br />
<br />
Keitä litra vettä kattilassa tai vedenkeittimellä. Paahda soijarouhetta hetki kuumalla, kuivalla pannulla (kasarissa). Lisää vettä sen verran, että saat suht kostean massan. Lisää loraus öljyä, chili ja silputtu sipuli. Kuullota sipulia, lisää hetken päästä pilkottu valkosipuli. Lisää reilusti vettä, kasvisliemikuutio, tomaattipyree. Anna kiehua tovi, lisää sitten kuutioitu tomaatti ja hiukan sokeria. Pilko sulatejuusto ja sulattele kastikkeen joukkoon. Lisäile tarpeen mukaan vettä pikku loraus kerrallaan. Maista ja mausta tarvittaessa vielä suolalla (soijalla) ja pippurilla. Ripottele päälle reilusti persiljasilppua ja tarjoa spagetin kanssa. Kastike sopii hyvin myös esim. juustoleipien täytteeksi.<br />
<br />
<br />
<br />
<br />
<br />Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-50861991056715987682016-03-06T11:23:00.000+02:002016-03-12T13:18:56.922+02:00Viikon ruokalista #1Vastoin tapojani päätin kokeilla jonkinlaista suunnitelmallisuutta arkiruokien suunnittelussa, niin että edeltävänä viikonloppuna voi hankkia olennaiset ruoka-aineet koko viikolle ja <strike>hakea herkut</strike> täydentää tarvittaessa lähikauppaan suuntautuvilla iltakävelyillä. Mutta hemmetti kun on vaikeaa tämä etukäteissuunnittelu, kun on tottunut säveltämään kaupan käytävillä ja hellan ääressä! Olen yrittänyt hakea inspiraatiota netistä, mutta en ole oikein kyennyt innostumaan koulujen ruokalistaa muistuttavista viikkosuunnitelmista, joista useimmat on sitä paitsi sekasyöjille tehty. Yhden mukavan sivuston löysin: <a href="http://ohmyveggies.com/category/meal-plans/" target="_blank">Oh my veggies</a> . Tuskin senkään meal planejä lähden sellaisenaan noudattamaan, mutta ideoita tuolta varmasti löytyy.<br />
<br />
Valitusvirret sikseen, viime viikolla onnistuin kaikesta huolimatta suunnittelemaan ja toteuttamaan kolme eri ruokalajia, joten rasti seinään! Meille riittää hyvin kolme eri ruokaa viidelle päivälle, lounaalla syödään muuta niin ei ehdi parissa päivässä kyllästyä. Tässä siis viime viikon kalapainotteinen ruokalista:<br />
<br />
Ma-ti: uunilohta, perunamuusia, höyrytetty parsakaalia + puolukkasurvosta<br />
Ke: <a href="http://varipaletti.blogspot.fi/2015/08/yksinkertaista-hyvaa-herkullinen.html" target="_blank">kesäkurpitsa-fetapastaa</a><br />
To-pe: kalakeittoa pakastekalasta (<a href="http://varipaletti.blogspot.fi/2011/12/thaihenkista-kalakeittoa-jouluahkyyn.html" target="_blank">tähän</a> tapaan).<br />
<br />
Myönnettäköön, että suunnitelmallisuus teki viime viikolla elämästä ruokahuollon osalta yksinkertaisempaa ja olin tyytyväinen, että joka päivä syötiin itse valmistettua ruokaa. Kokeilen siis ensi viikolla uudelleen. Harmillisesti mielikuvitukseni pakenee paikalta heti, kun ryhdyn miettimään ruokalistan sisältöä... siksi ajattelinkin visusti tallentaa blogin puolelle jokaisen aikaansaannokseni tällä saralla. Nyt mietintämyssy päähän ja kynä käteen!Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-65320900692001798922015-08-30T13:54:00.000+03:002015-08-30T13:54:06.183+03:00Yksinkertaista hyvää: herkullinen kesäkurpitsa-fetapastaKesäkurpitsan satokausi on käsillä, joten sen kunniaksi yksi maukas pastaresepti. Sain lahjaksi itse kasvatetun kauniin keltaisen kesäkurpitsan, joka pääsi pian tämän simppelin pastan pääraaka-aineeksi. <br />
<br />
Monissa opiskelijaruokaloissa yms. tavataan pilata kesäkurpitsan maku ylikypsentämällä se kitkeräksi vetiseksi mössöksi. Ei ihme, että moni vierastaa koko vihannesta. Kannustan kuitenkin antamaan viattomalle olennolle uuden mahdollisuuden :). Lopputulos on paljon maukkaampi, kun kypsentää kurpitsaa vain maltillisesti. <br />
<br />
<strong>Kesäkurpitsa-fetapasta </strong>(2-3 annosta)<br />
<br />
1 keskikokoinen kesäkurpitsa<br />
200 g fetajuustoa<br />
2-3 valkosipulin kynttä<br />
Loraus hyvää oliiviöljyä<br />
Sitruunamehua, suolaa, mustapippuria mausteeksi<br />
<br />
Spagettia tai muuta pastaa<br />
<br />
Jos kesäkurpitsassa on paksut kuoret, kuori se ensin. Viipaloi esim. juustohöylällä, kuutioi pehmeä keskusta. Laita öljy kasariin kuumenemaan keskilämmölle. Kuori ja pilko valkosipulin kynnet ja kuullota öljyssä. Lisää kesäkurpitsa. Nyt on hyvä hetki laittaa myös spagetti tulille. Kun kesäkurpitsa alkaa osoittaa kypsymisen merkkejä, mausta sitruunamehulla, suolalla ja pippurilla ja murustele feta joukkoon. Anna muhia miedolla lämmöllä, kunnes spagetti on valmista. Valuta pasta suurpiirteisesti ja sekoita se sitten keitinvesitilkan kanssa kesäkurpitsan joukkoon. Valmista tuli!<br />
<br />
Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-90974961120723900672015-08-05T14:29:00.000+03:002015-08-05T14:29:12.648+03:00Yksinkertaista hyvää: mämmikouran juustokakkuTörmäsin netissä suuren suosion saavuttaneeseen japanilaiseen <a href="https://www.youtube.com/watch?v=dVvPOE-C7AE" target="_blank">videoon</a>, jossa tehdään <strong>kolmen raaka-aineen juustokakku</strong>. Pitihän ihastuttavan yksinkertaista reseptiä kokeilla!<br />
<br />
Kakun raaka-aineet ovat siis kananmuna, valkosuklaa ja tuorejuusto. Valkuaiset vatkataan kovaksi vaahdoksi, toisessa kulhossa sulatetaan suklaa ja sekoitetaan siihen juusto, keltuaiset sekä lopuksi valkuaisvaahto.<br />
<br />
Mämmikoura kun olen, tipautin kolmannen keltuaisen suoraan valkuaiskulhoon! Sinne se levisi ja valkuaisvaahto piti unohtaa. Hetken toivuttuani päätin vastoinkäymisestä huolimatta jatkaa kakun tekoa, koskapa munat siinä nyt käyttövalmiina kahdessa kulhossa jo odottivat. Yhdistin keltuaiset valkuaisiin ja vatkasin munat hartaudella vaaleaksi vaahdoksi. Sekoitin taikinan ja paistoin kakun alkuperäisen ohjeen mukaan, ja siitä tuli ihan kelpo! Ei varmasti koostumukseltaan sellainen kuin oli tarkoitus - ohjeessa mainitaan souffle cake ja tämä oli enemmänkin tiiviihkö pehmeä lättynen :). Koostumus oli kuitenkin ihan miellyttävä, ja kakku sekä tuoksui että maistui mukavasti valkosuklaalta.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7mQ4puJKgsRYPobvDeQJu6JMrXKM174Ae_olMXubgrw4vNFJBDuExhCJTWCZsDS-wH7V_jCI-iQAWHgnTySdV_bCGZFOqViESzX2TaDZGxKR5C9-gRZxs-tDSFP7dYk2pzHT1lHS6Vl-h/s1600/WP_20150805_12_51_28_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj7mQ4puJKgsRYPobvDeQJu6JMrXKM174Ae_olMXubgrw4vNFJBDuExhCJTWCZsDS-wH7V_jCI-iQAWHgnTySdV_bCGZFOqViESzX2TaDZGxKR5C9-gRZxs-tDSFP7dYk2pzHT1lHS6Vl-h/s400/WP_20150805_12_51_28_Pro.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Ensi kerralla aion kyllä taas yrittää alkuperäistä versiota. Täytynee palata äidin/kotitalousopen oppeihin ja rikkoa munat erikseen erilliseen kulhoon. Olen luopunut ko. tavasta, kun ei ikinä ole tullut pilaantunutta munaa vastaan ja sorminäppäryyskin <em>yleensä</em> on riittänyt tähän hommaan...Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-27955286080603125862015-06-06T14:11:00.001+03:002015-06-06T14:11:05.666+03:00Pari ajankohtaistaElämä on joiltain osin helppoa tähän aikaan vuodesta. Herkullinen, värikäs ateria syntyi vartissa.<br />
<br />
Paistoin nipullisen parsaa oliiviöljyssä, mausteeksi ripaus suolaa ja limettiä. Sitten paistoin tomaatteja, kourallisen pieniä keltaisia ja yhden tavallisen lohkotun. Sekoitin kasvisten joukkoon yhden fetasnack-paketin (oliivi&valkosipuli) öljyineen ja murustelin vielä lisää fetaa päälle. Lusikallinen seesaminsiemeniä joukkoon, kaikki ainekset varovasti sekaisin ja valmista tuli. Nautittiin salaattipedillä (minä) tai ilman (mies).<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW77p3c2P-iP7MgdJ3IJ2EuOy2AmqJlH20-olQrezS0imP3XU9pgbICIGMX5c_k5LWwotdVSByaZuEO-F_qNjHfaRoKbsyyqlfOr4AbR31cMV1RFIq-T56JJE8n-rF1FjuOqXKyzdioN7W/s1600/WP_20150606_12_42_53_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjW77p3c2P-iP7MgdJ3IJ2EuOy2AmqJlH20-olQrezS0imP3XU9pgbICIGMX5c_k5LWwotdVSByaZuEO-F_qNjHfaRoKbsyyqlfOr4AbR31cMV1RFIq-T56JJE8n-rF1FjuOqXKyzdioN7W/s400/WP_20150606_12_42_53_Pro.jpg" width="400" /></a></div>
<br />
Arkea on viime päivinä sulostuttanut tämä kielokimppu. Vieno tuoksu leijailee huoneilmassa, se ei onneksi ärsytä herkästi reagoivaa nenääni. Parin sadan metrin päässä kotioveltamme kasvaa sellainen kielomatto, etten yhtään edes tuntenut huonoa omatuntoa näitä poimiessani...<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEUp1ehOpFjeKLSa1LSlDSeI4ThJ9JYUcmMRAaSKcjXYv06NMJsSULJ0h11we5kTjK1BpjUBc93mwVY8O61FbWLouNKLf-NTrJ8UVb1BDyvhtXZgIdF3qaARROaQFqCnT6UAjcn81HE39K/s1600/WP_20150605_08_08_53_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="223" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiEUp1ehOpFjeKLSa1LSlDSeI4ThJ9JYUcmMRAaSKcjXYv06NMJsSULJ0h11we5kTjK1BpjUBc93mwVY8O61FbWLouNKLf-NTrJ8UVb1BDyvhtXZgIdF3qaARROaQFqCnT6UAjcn81HE39K/s400/WP_20150605_08_08_53_Pro.jpg" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtrgUXUkBhRJ-rdwfLH8hvLISXEf57jmTIOQDQYIjc9CrucPoo2PBWcjcFhBK0t5xoN7tbFtAVhyphenhyphenZgSp1DLyrNKvgqymsZZSllzcqg3LwLeU_n4w2y-hvt2j08ObkZYljJo_LpQww-9loZ/s1600/WP_20150605_08_07_06_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="400" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhtrgUXUkBhRJ-rdwfLH8hvLISXEf57jmTIOQDQYIjc9CrucPoo2PBWcjcFhBK0t5xoN7tbFtAVhyphenhyphenZgSp1DLyrNKvgqymsZZSllzcqg3LwLeU_n4w2y-hvt2j08ObkZYljJo_LpQww-9loZ/s400/WP_20150605_08_07_06_Pro.jpg" width="223" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
Kesä! <3</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
PS. Kyllähän se lämpökin kelpaisi...</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-20241280902906669942015-05-31T22:50:00.002+03:002015-05-31T22:50:59.554+03:00Pari onnenkantamoista kirjastostaOlen ahkera kirjaston käyttäjä. Kirjastolaitos on mahtava asia ja kirjastot itsessään ihania paikkoja, ja melkein aina jotain hyvää tai ainakin lukemisen arvoista sieltä tarttuu matkaankin, vaikka valitsen useimmiten lainakirjani ihan hakuammunnalla. Toki lainailen jo tuttujen kirjailijoiden opuksia, mutta usein nappaan jotain palautushyllystä tai ns. jokerihyllystä (henkilökunnan näytille valitsemia kirjoja), tai sitten vain kiertelen hyllyväleissä ja tartun johonkin kiinnostavan oloiseen. Tämä on minusta hyvä tapa pitää oma lukemisto laajana sen sijaan että juuttuisi tiettyyn genreen, maahan, aikakauteen tms.<br />
<br />
Viime viikkoina haaviin on tarttunut pari huomattavan hyvää romaania, <strong>Sarah Watersin </strong><em>The Little</em> <em>Stranger</em> sekä <strong>Delphine de Viganin </strong><em>No ja minä</em>.<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjpN6HVjuR14hedgazBEqxu0oBzmm-7_lO-HSXdMs0rDIfGFudsMX5NzvHpy0W1Rlx1Rw77iiuCD8cW5NaIJiuhxPihzZWFdp4k5p51ke4bKwaHCenkKS0gfLOJq9SDsf4IQOi2aU6bbVHN/s1600/WP_20150510_16_19_28_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"></a> </div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisiPKA6WvtqE_R-iwqWUpwE30yGiLTpNm830mutHrGOpobmyvW_SlXT51OAEKjaXNmSBPEWK5lLgd8HYarxjxdKUILs2pixQv7C546LWox4M9zvbSRabtOTW9vAVZMwTX2zuDSTYPaNsUm/s1600/WP_20150519_21_33_26_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEisiPKA6WvtqE_R-iwqWUpwE30yGiLTpNm830mutHrGOpobmyvW_SlXT51OAEKjaXNmSBPEWK5lLgd8HYarxjxdKUILs2pixQv7C546LWox4M9zvbSRabtOTW9vAVZMwTX2zuDSTYPaNsUm/s320/WP_20150519_21_33_26_Pro.jpg" width="179" /></a><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0_ezvXmHxdue5tScSjkJR0F7kbasfTUqh15VJ21ZxixjHq6yh8NLQw-r1Q4a5b2D_HCD52jMAt_mnObct3ZO2VMT3kYn3E_CnGAw3eJOAf_3C51ztUOjE5x7TWOhoR7B3HKJw-DgtGgZl/s1600/WP_20150531_21_13_17_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="320" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh0_ezvXmHxdue5tScSjkJR0F7kbasfTUqh15VJ21ZxixjHq6yh8NLQw-r1Q4a5b2D_HCD52jMAt_mnObct3ZO2VMT3kYn3E_CnGAw3eJOAf_3C51ztUOjE5x7TWOhoR7B3HKJw-DgtGgZl/s320/WP_20150531_21_13_17_Pro.jpg" width="179" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
Watersia olen lukenut ennenkin, mutta tämä teos oli kyllä aivan jotain muuta kuin <em>The Night Watch</em>. Tarina sijoittuu Englannin maaseutukylään heti 2. maailmansodan jälkeen. Pääosaa näyttelevät keski-ikäistyvä kunnanlääkäri sekä rapistuva maalaiskartano asukkaineen. Kulisseista ja tapahtumistakin tulee mieleen du Maurierin Rebecca, Bronten Humiseva harju, jopa Poen kummitusjutut... romaani ikäänkuin flirttailee traditionaalisten tarinakaavojen ja tyylilajien kanssa, mutta ei sitten ihan istu niihin kuitenkaan. Kaikessa kepeydessäänkin tämä oli varsin koukuttava kirja, huomasin miettiväni henkilöitä työmatkallakin!</div>
<div style="text-align: left;">
</div>
<div style="text-align: left;">
De Vigan puolestaan oli ihan uusi tuttavuus. (Myönnettäköön, että minulla on usein vaikeuksia ranskalaisten romaanien kanssa. Ne ovat väärällä tavalla rönsyileviä, ja dialogi on jotenkin epäuskottavaa - saattaa johtua siitäkin, että joudun lukemaan ne käännöksinä, ehkä ranskan kieli ei oikein käänny kauniisti suomeksi? Esimerkiksi kehuttu Krokotiilin keltaiset silmät oli minusta ihan kamala.) No ja minä -romaanin päähenkilö on huippuälykäs, sosiaalisesti epävarma teinityttö, joka ryhtyy pelastamaan koditonta Nota. Tässä romaanissa parasta on harvinaisen onnistunut henkilökuvaus. Erityisesti päähenkilö on todella uskottava, eikä kirjailija ole tehnyt hänestä kummajaista tai karikatyyria. Tarina kulkee sujuvasti, eikä kirjan ahmaisemiseen kovin montaa tuntia mennytkään :). De Viganilta on käännetty ainakin englanniksi pari muutakin romaania, täytyy pitää nimi mielessä! (Oikeasti siis guuglaan jossain hyllyvälissä tämän kirjoituksen, nimet unohtuvat aina kun niitä tarvittaisiin - siksikin tämä blogi.)</div>
Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-71360832401580072752015-05-10T21:59:00.003+03:002015-05-10T21:59:36.447+03:00Tove Jansson ja kustannustoimittajan kaipuuLuen tätä kirjaa:<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZ4ngbaEz8uofmszEAlMAw4CljA-y0QN2JW0sE5dIzuok3CAA6AMhenLwg0rDbZEwYHrCV3OkIKZasNA8dLkYOFBvY_VMfXDDctJnvZULO0FN3qR6LJgW_W0vDmWnWtEvGN53IjXhJg38i/s1600/WP_20150510_16_19_28_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" height="179" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZ4ngbaEz8uofmszEAlMAw4CljA-y0QN2JW0sE5dIzuok3CAA6AMhenLwg0rDbZEwYHrCV3OkIKZasNA8dLkYOFBvY_VMfXDDctJnvZULO0FN3qR6LJgW_W0vDmWnWtEvGN53IjXhJg38i/s320/WP_20150510_16_19_28_Pro.jpg" width="320" /></a></div>
<br />
Siis <strong>Tuula</strong> <strong>Karjalaisen</strong> elämäkertateosta <em>Tove Jansson - tee työtä ja rakasta.</em> Tämä on niitä kirjoja, jotka saavat harkitsemaan sohvapöydän hankkimista. Painava, kaunis, kalliin karheat kannet ja upea kuvitus. Sopisi siis täydellisesti siihen sohvapöydälle selailtavaksi.<br />
<br />
Esipuheessa kirjailija sanoo halunneensa tarkastella Janssonin teoksia mahdollisimman läheltä tätä itseään; siitä yhteiskunnasta ja lähipiiristä käsin, jossa hän kulloinkin eli. En ole kovin pitkälle kirjassa vielä päässyt, mutta näkökulmavalinta vaikuttaa onnistuneelta. Jansson on hurjan kiinnostava hahmo, ja ajallinen ja sosiaalinen taustoitus täydentävät kuvaa.<br />
<br />
Harmillisesti lukuelämystä pilaa tekstin laatu. Ensinnäkin tyyli horjahtelee pahasti, asiatekstin lomaan kirjoittaja on lisännyt omia kommenttejaan ja tulkintojaan, jotka naiiviudessaan ja tarpeettomuudessaan ärsyttävät pahasti ainakin tätä lukijaa. Varsinaisia kieli- ja kielioppivirheitäkin on, ei hirveästi, mutta enemmän kuin odottaisi laadukkaaksi tarkoitetulta teokselta. <br />
<br />
Teksti on sisäisesti epäloogista ja kerronta töksähtelevää. Kappaleet ovat jotenkin irrallisia, eivätkä muodosta soljuvia kokonaisuuksia. Välillä kappaleet tuntuvat olevan yksinkertaisesti väärässä järjestyksessä: edellisessä kappaleessa saatetaan viitata henkilöön pelkällä sukunimellä, seuraavassa ko. henkilö vasta esitellään. <br />
<br />
Miten ihmeessä kannet ja taitto on jaksettu viimeistellä, mutta teksti on päästetty tuollaisena painoon? Lukemisen nautinto kyllä karisee, kun joutuu jatkuvasti täydentämään ja korjaamaan kirjoittajan lauseita ja ajatuksia, ja toisaalta sietämään itsestäänselvyyksiä ja turhaa toisteisuutta. Tekstin pitäisi kannatella lukijaa, ei toisinpäin. <br />
<br />
Missä ovat kustannustoimittajat, kun niitä tarvitaan? Kysyn vaan. Ja jatkan lukemista... puutteineenkin tämä on kiintoisa kirja. <br />
<br />
<br />Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-23881417454936281402015-05-03T18:13:00.001+03:002015-05-03T18:13:46.649+03:00Uusia lempikirjailijoita: Ulla-Lena LundbergVoiko puhua kirjailijalöydöstä, jos kyseinen kirjailija on urallaan tunnustettu ja palkittu ja saanut Finlandia-palkinnonkin muutama vuosi sitten? Ei varmaan muuten, mutta subjektiivisesti ottaen voi - minä kun en kiinnitä mitään huomiota Finlandia-palkintoihin, ja luen kirjani siinä järjestyksessä kun ne tulevat vastaan. Niinpä <strong>Ulla-Lena Lundberg</strong> oli vielä puoli vuotta sitten minulle yksi niistä nimeltä tutuista kirjailijoista, joilta en ollut lukenut ensimmäistäkään teosta.<br />
<br />
Sitten tulin lukeneeksi sen Finlandia-palkitun romaanin eli <em>Jään</em>. Jää kertoo saaristolaiselämästä, sen fyysisistä ulottuvuuksista, mutta ehkä ennen muuta se on yhteisökuvaus. Kieli on kaunista (kiitos myös suomentaja Leena Vallisaaren!) ja tarina uskottava. Lisää tätä, siis!<br />
<br />
Seuraavaksi aloitin Lundbergin meritrilogian ja luin siis sen ensimmäisen osan <em>Leo</em>. Voi pojat! Se oli jotenkin täydellinen romaani. Eikö ole upean kerronnan merkki, kun tempautuu täysin aiheeseen, josta ei tiennyt lainkaan olevansa kiinnostunut? No, minä en tiennyt olevani intohimoisen kiinnostunut Ahvenanmaan 1800-luvun laivanvarustuksesta ja talonpoikaispurjehduksesta. Kielen, kerronnan ja tarinan lisäksi romaanissa vaikutuksen teki Lundbergin <em>asiantuntijuus</em>, kuvauksen yksityiskohtien runsaus. <br />
<br />
En ole vielä uskaltanut aloittaa trilogian seuraavaa osaa (odotukset korkealla!), joten tartuin tässä välissä jonnekin Afrikkaan sijoittuvaan teokseen <em>Sade</em>. Aloittaessani en ollut vielä lukenut Lundbergista itsestään mitään, joten en tiennyt hänen a) asuneen Afrikassa ja b) tutkineen siellä intohimoisesti kalliomaalauksia. Jos olisin tiennyt, en ehkä olisi ollut niin yllättynyt tästäkin romaanista paistavasta asiantuntijuuden määrästä. En osannut odottaa tästä aihepiiristä samanlaista suvereniteettia kirjailijalta, johon olin ilmeisesti jo tullut lyöneeksi jonkinlaisen saaristolaiskuvaus-leiman. Tässäkin tarinassa oli uskomaton imu ja intensiteetti, ja olin vähän surullinen kun se loppui :). Onneksi minulla on vielä monta teosta Lundbergilta lukematta, ja täytynee etsiä käsiinsä myös hänen matkakertomuksensa. <br />
<br />
Tässä on linkki Suomen Kuvalehden kirjailijahaastatteluun - sympaattinen henkilökuva ja kiintoisaa elämäntarinaa.<br />
<a href="http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/finlandia-voittaja-ulla-lena-lundberg-lopulta-jokainen-kirjani-henkilo-on-mina-itse/">http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kotimaa/finlandia-voittaja-ulla-lena-lundberg-lopulta-jokainen-kirjani-henkilo-on-mina-itse/</a>Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-15793452374813206892015-04-30T23:20:00.004+03:002015-04-30T23:20:59.440+03:00Nuudelien comebackSiitä on lähemmäs 20 vuotta, kun löysin nuudelikeitot. <em>YumYum </em>- kuka muistaa? Sittemmin tämä edullinen eines vakiintui opiskelijan ruokavalioon. Vaihtelun vuoksi saatoin tuunata keittoja kasviksilla ja katkaravuilla tai tehdä jonkinsortin vokkia, mutta ilmeisesti jossain vaiheessa elämää saturaatiopiste saavutettiin ja nuudelit putosivat pois ruokalistalta. Asiaan varmasti vaikutti lisääntynyt ravitsemustietoisuuskin - pikanuudelithan sisältävät lähinnä vehnäjauhoa ja suolaa.<br />
<br />
Monta vuotta kesti, ennen kuin tajuntani tavoitti sen ajatuksen, että nuudeleita valmistetaan muistakin aineista kuin vehnäjauhoista. <strong>Riisinuudelit</strong> ovat aina kuulostaneet jotenkin epäilyttävältä, <strong>lasinuudeleista</strong> en ollut kuullutkaan, ennen kuin tässä talvella söin niitä herkullisen tulisen alkusalaatin muodossa thairavintolassa. Ilahduin suuresti, kun selvisi, että lasinuudelit valmistetaan mung-pavuista! Kerrassaan kunniallinen raaka-aine vehnäjauhoihin verrattuna, ainakin noin ajatuksen tasolla.<br />
<br />
Hamstrasin kaupasta kumpaakin "uutta" nuudelilaatua, ja muutamien kokkauskokeilujen perusteella olen kovin tykästynyt molempiin! Riisinuudelini ovat litteitä ja leveitä, lasinuudelit ohuenohutta nauhaa. Molemmat valmistetaan liottamalla muutama minuutti kuumassa vedessä, sitten huuhtelu ja siinä se. Lasinuudelit varsinkin turpoavat hurjasti, tavallisen pikanuudelipaketin kokoisesta kuiva-annoksesta tuli ainakin neljä annosta.<br />
<div style="text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNmxObXQxjQUTJF_vHFexze3fHb6ZLJtC987_Mciifvnbe6aJAB9R1mTM8s1IbTLGH9-ZjlaMJSfsV3wxeTz6zUeXNgd13S8Qjp3hujek8fukEfIa7z09Bkw_xavrLP1wLoFRFF8qUCdDG/s1600/WP_20150429_19_02_56_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNmxObXQxjQUTJF_vHFexze3fHb6ZLJtC987_Mciifvnbe6aJAB9R1mTM8s1IbTLGH9-ZjlaMJSfsV3wxeTz6zUeXNgd13S8Qjp3hujek8fukEfIa7z09Bkw_xavrLP1wLoFRFF8qUCdDG/s1600/WP_20150429_19_02_56_Pro.jpg" height="179" width="320" /></a></div>
<br />
Netistä löytyi vaikka kuinka paljon hyvänkuuloisia japanilaisia ja thaireseptejä, joista olen ottanut vaikutteita omiin (tuskin enää minkäänmaalaista keittiötä edustaviin) sovelluksiini.<br />
<br />
Sen opin, että kastike on tärkeä. Se sekoitetaan <strong>öljystä</strong>, <strong>riisiviinietikasta</strong>, <strong>soijasta</strong>, <strong>chilitahnasta</strong> ja <strong>hunajasta</strong>. Usein resepteissä suositellaan pähkinäöljyä, mutta sen puutteessa olen käyttänyt oliiviöljyä ja lisännyt sitten ruokaan seesaminsiemeniä. Soijana olen käyttänyt teriakisoijaa ja chilitahnana Shirachaa. Ainesten suhteet oman maun mukaan, ohjeetkin vaihtelevat suuresti. Kastike on hyvä sekoittaa heti aluksi ja jättää tasoittumaan. <br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiNmxObXQxjQUTJF_vHFexze3fHb6ZLJtC987_Mciifvnbe6aJAB9R1mTM8s1IbTLGH9-ZjlaMJSfsV3wxeTz6zUeXNgd13S8Qjp3hujek8fukEfIa7z09Bkw_xavrLP1wLoFRFF8qUCdDG/s1600/WP_20150429_19_02_56_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"></a> </div>
<div align="center">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZyVCFlR9b6-FPFAL1Kcucmqwb0BM1onoQXFqOmZys66gvuknFbE9cGa9bGwRxN3ENORlo0IJCxElTZ7rPJ4Y3Zp1TL4JWQBkmOe_L0xbb9Zj2Nsv1YStx8r9ntpcf8PGsRQWj2bi2dzXn/s1600/WP_20150429_18_53_43_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgZyVCFlR9b6-FPFAL1Kcucmqwb0BM1onoQXFqOmZys66gvuknFbE9cGa9bGwRxN3ENORlo0IJCxElTZ7rPJ4Y3Zp1TL4JWQBkmOe_L0xbb9Zj2Nsv1YStx8r9ntpcf8PGsRQWj2bi2dzXn/s1600/WP_20150429_18_53_43_Pro.jpg" height="179" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
<strong>Kasvikset</strong> ovat valikoituneet vihanneslaatikon tarjonnan perusteella: porkkanaa, paprikaa, kurkkua, herkkusieniä, tomaattia, lehtikaalia... ei kaikkia kerrallaan vaan pari kolme ainesta riittää hyvin. Tyypillisesti nuudeliresepteissä kovat kasvikset neuvotaan pilkkomaan ohuiksi tikuiksi ja muut sopiviksi suupaloiksi.</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Aluksi paistetaan öljyssä miedolla lämmöllä <strong>chiliä</strong> (tuoretta tai hiutaleita), <strong>valkosipulia</strong> ja <strong>inkivääriä</strong>. Parin minuutin päästä lisätään murskattuja <strong>cashew</strong>-pähkinöitä ja lopuksi <strong>seesaminsiemenet</strong>. Seos kaavitaan pannulta talteen, lisätään lämpöä ja öljyä ja paistetaan seuraavaksi kasvikset. Tässä välissä voi valmistaa nuudelit ja huuhtelun jälkeen sekoittaa ne sekä paistettu chilimössö valmiiksi kastikkeen joukkoon. <strong>Katkaravut</strong> lisätään pannulle kun kasvikset alkavat kypsyä.</div>
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-eDzEVQRUNybnIklbXmxjXTiCTDIXgrzR7zys3v3rYz-bVKNZDJ1XVhWwBv7qQqr_Rbq19TdMeJBLn8p7-u-9qbI4O_zavgXEkXICR_hyGSDzM8BN44S_FjQ9-69ISC8BngEgA5g0AI2r/s1600/WP_20150429_19_11_37_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEj-eDzEVQRUNybnIklbXmxjXTiCTDIXgrzR7zys3v3rYz-bVKNZDJ1XVhWwBv7qQqr_Rbq19TdMeJBLn8p7-u-9qbI4O_zavgXEkXICR_hyGSDzM8BN44S_FjQ9-69ISC8BngEgA5g0AI2r/s1600/WP_20150429_19_11_37_Pro.jpg" height="179" width="320" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Tässä versiossa porkkanaa, lehtikaalia ja muutama herkkusieni.</td></tr>
</tbody></table>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Kun kasvikset ovat valmiit ja ravut sulaneet, sekoitetaan joukkoon nuudelit ja lämmitetään. Valmis!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Vaikka tässä on muutama valmistusvaihe, ruoka on oikeasti tosi simppeli ja nopeatekoinen ja maultaan huomattavan hienostunut verrattuna opiskeluaikojen nuudelivirityksiin :). Nuudelit ovat tehneet comebackin!</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3YgLH-P1aSCIsPjEH3HrXy2iRc62XF1PE5cXzYwrnzsuv_Z1laeaf7-Zw3LypIqznh21upUZ6mh5617xeBn9GcaMljcxJJF7TlCHj6QWQscSomwLXV89PH-FSuuVp-LVGysjR0y43pzzV/s1600/WP_20150429_19_27_22_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg3YgLH-P1aSCIsPjEH3HrXy2iRc62XF1PE5cXzYwrnzsuv_Z1laeaf7-Zw3LypIqznh21upUZ6mh5617xeBn9GcaMljcxJJF7TlCHj6QWQscSomwLXV89PH-FSuuVp-LVGysjR0y43pzzV/s1600/WP_20150429_19_27_22_Pro.jpg" height="179" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-4557880037428554432015-04-27T20:45:00.001+03:002015-04-27T20:45:54.593+03:00Vaatekaapin värisuoraReilu vuosi sitten lueskelin Rinna Saramäen Hyvän mielen vaatekaappia niin kuin kaikki muutkin. Pidin silloin jossain määrin hankalana ajatusta oman tyylin määrittämisestä. Mallit, materiaalit, leikkaukset, värit... näitä tuntuu olevan helpompi määrittää negaation kautta: ei akryyliä, ei laatikkomaisia yläosia, ei puhtaan valkoista jne. Osasin nimetä joitain yleisiä vaatevärejäni (mustan ja harmaan lisäksi), mutta en nähnyt garderoobini värimaailmassa mitään selkeää linjaa.<br />
<br />
Tämä tuli mieleeni kun eilen viikkasin trikoopaitojani pyykkinarulta kaappiin. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY7kBbHo9_63rAve3O8jWEaVnvlHVb4JKA4TtT6XJ3-UqRyiXIaWs8NdlHPsKyhgSqhipjyQXIPtkAwp1rt1ZHHpAl4Wr-5duuXRnbfZWIMjj9GIKVfRDC85YVkkYRpFdOb6577Rem7xru/s1600/WP_20150426_12_43_35_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgY7kBbHo9_63rAve3O8jWEaVnvlHVb4JKA4TtT6XJ3-UqRyiXIaWs8NdlHPsKyhgSqhipjyQXIPtkAwp1rt1ZHHpAl4Wr-5duuXRnbfZWIMjj9GIKVfRDC85YVkkYRpFdOb6577Rem7xru/s1600/WP_20150426_12_43_35_Pro.jpg" height="179" width="320" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
Ja tänään taas, kun pakkasin paksuimpia talvihuiveja laatikkoon.<br />
<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJfc3XKjESJbRe6gi0tk94cy2hYQI4so5VAsiFI0N_BNCQ3V0py9qPBm3gDr7ucML8HPcltjJ76uAfa6OUHJki4PUVFVNPXF0kUN_Gh5fJJSmDsEt-iCS29cVahNVajcdj1WbhU8WB1XmV/s1600/WP_20150427_18_57_20_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhJfc3XKjESJbRe6gi0tk94cy2hYQI4so5VAsiFI0N_BNCQ3V0py9qPBm3gDr7ucML8HPcltjJ76uAfa6OUHJki4PUVFVNPXF0kUN_Gh5fJJSmDsEt-iCS29cVahNVajcdj1WbhU8WB1XmV/s1600/WP_20150427_18_57_20_Pro.jpg" height="179" width="320" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiysV7oJgbiHEzXNkkKlG5PAVM1PLv5aq1RtrJO0rAVsyHF-FsAPxif6OUj7rz8mXQNGSMD55hZdjnBwyFWBRoIltoGqdNEjLzVA-IfSuwX_PPY1pRCGHHZ70j5i61m-3h_06nEjAzYHNy3/s1600/WP_20150427_18_57_49_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiysV7oJgbiHEzXNkkKlG5PAVM1PLv5aq1RtrJO0rAVsyHF-FsAPxif6OUj7rz8mXQNGSMD55hZdjnBwyFWBRoIltoGqdNEjLzVA-IfSuwX_PPY1pRCGHHZ70j5i61m-3h_06nEjAzYHNy3/s1600/WP_20150427_18_57_49_Pro.jpg" height="179" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
Sanoisin, että aika lailla samasta väripaletista nämä näyttäisivät olevan, harmaalla taitettuja sävyjä. (Paitojen väreihin on kuvassa jostain syystä ilmaantunut tuollainen neonhehku, jota niissä ei luonnossa ole.) Tykkään monenlaisista väreistä, en oikein ymmärrä lempivärin käsitettä - sehän riippuu ihan siitä, mistä puhutaan. Astiat ja kukat ovat ihan eri juttu kuin vaatteet. Mutta näitä kuvia katsellessa voin kyllä jälkiviisaasti todeta, että kirkkaat, puhtaat värisävyt ovat kummasti karsiutuneet vaatekokoelmastani.<br />
<br />
Olin hurjan tyytyväinen tästä myöhäissyntyisestä "oivalluksesta". Askel kohti omaa tyyliä tai sen havaitsemista, kenties. Ehkä heti ensi vuonna hoksaan, että kaikissa vaatteissani on samanlainen kaulus tai joku tietty leikkaus ;). Uusia paljastuksia odotellessa!Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-21950199217936612412015-04-26T22:43:00.001+03:002015-04-26T22:43:06.136+03:00Bataatin täpärä pelastus: bataattirieskatJääkaapissa pyörinyt puolikas bataatti sai kunniakkaan lopun sunnuntain iltapalapöydässämme. Tein rieskantapaisia käsillä olevista aineksista, ja tulos oli sen verran maukas, että päätin kirjata sen ylös tänne blogiin asti. <br />
<br />
(Sivuhuomautus: näköjään kirjaan asiat joko blogiin tai en ollenkaan... Monta mukavaa reseptiä ja muuta asiaa on taatusti vaipunut unohdukseen kiitos oman laiskuuteni. No, omapa on menetykseni, yritän ryhdistäytyä!)<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh56EnQzkbcDl-MT0Bw4fj0fzjv2qLlNqh114txEgprW-oX3uen_tHSrmTr59xFz_r_e7BExnV5jpemHGM54SkbemjeEEW83UejMnvDuJA9sjq-_rC9e6bvgegDS6SfCQY6FHWUTAZ2i7oX/s1600/WP_20150426_21_43_58_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh56EnQzkbcDl-MT0Bw4fj0fzjv2qLlNqh114txEgprW-oX3uen_tHSrmTr59xFz_r_e7BExnV5jpemHGM54SkbemjeEEW83UejMnvDuJA9sjq-_rC9e6bvgegDS6SfCQY6FHWUTAZ2i7oX/s1600/WP_20150426_21_43_58_Pro.jpg" height="223" width="400" /></a></div>
<br />
Asiaan, eli rieskoihin. Määrät ovat vähän sinnepäin, ei liene tällaisessa reseptissä kovin tarkkaa.<br />
<br />
30 grammaa sulatettua, hiukan jäähtynyttä voita<br />
2,5 dl löysähköä bataattisosetta (tämä määrä syntyi puolikkaasta bataatista ja tilkasta keitinvettä)<br />
1,5 dl mantelijauhoa<br />
1 kananmuna<br />
Suolaa hyppysellinen<br />
1 dl juustoraastetta (olisin laittanut jos olisi ollut, nyt meni pussinpohjat eli ehkä 0,5 dl)<br />
2 dl (durum-)vehnäjauhoa, johon on sekoitettu 1 tl ruokasoodaa<br />
+ 0-1 dl vehnäjauhoa<br />
<br />
Kuumenna uuni 225 asteeseen. Sekoita ainekset kulhossa yllä luetellussa järjestyksessä. Lopussa vehnäjauhon määrää säätämällä saa taikinaan sopivan koostumuksen. Taikinan on hyvä olla pehmeää, mutta ei ihan lirua kuitenkaan. Voitele leivinpaperi öljyllä ja muotoile taikinasta haarukan tms. avulla vajaan sentin paksuisia kakkusia. Paista kunnes ovat mukavan täplikkäitä ja pohjakin on saanut väriä, meidän uunilla tähän meni noin 15 min. Voitele kuumat rieskat voilla ja peittele ne hetkeksi liinan alle. <br />
<br />
Söin omani kermajuuston ja kurkkuviipaleiden kera, nam!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAqeWbhkOdcoamrcomP_wXKRetbk967nzMIDhYqjzyS_S2moiwxxQON3LWk_TRzdei4G_v_NyFM1g9f3pp11grXxfCsobDPSWrkndk25qZfSJBLaN49hI7-MHkYpEA1LzpDdgv87dsSj0H/s1600/WP_20150426_21_44_54_Pro.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEhAqeWbhkOdcoamrcomP_wXKRetbk967nzMIDhYqjzyS_S2moiwxxQON3LWk_TRzdei4G_v_NyFM1g9f3pp11grXxfCsobDPSWrkndk25qZfSJBLaN49hI7-MHkYpEA1LzpDdgv87dsSj0H/s1600/WP_20150426_21_44_54_Pro.jpg" height="222" width="400" /></a></div>
Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-51510198149353325342014-09-21T13:05:00.002+03:002014-09-21T13:05:49.248+03:00Ajanhallinnan crash courseVälillä sapettaa kaiken maailman ajanhallintavinkit. Jos aikoo olla mitenkään aikaansaava, on ilmeisesti noustava klo 5 aamuisin (myös viikonloppuisin, koska säännöllinen unirytmi!). Sähköpostit kuuluu lukea 2 kertaa päivässä, siihen ja siihen aikaan, kaupassa käydään kerran viikossa. Maitokaupassa saa käydä vielä uudestaan samalla viikolla. Ynnä monta muuta kovin täsmällistä neuvoa.<br />
<br />
Tällaiset ohjeistukset herättävät minussa sisäisen vastalauseiden tulvan. Herätäkseen viideltä pitäisi kai mennä nukkumaan kymmeneltä, joka ilta? <em>Tylsä elämä! </em>Kaupasta saa tuoreempaa tavaraa kun käy useammin, sitäpaitsi torilla tai kauppahallissa käyminen voi olla ihan nautinto, kuka käskee mennä ruuhka-aikaan ahdistavaan automarkettiin? Minun työssäni sähköposti kaksi kertaa päivässä ei vain ole toimiva ratkaisu. Ja niin edelleen.<br />
<br />
Ymmärrän kyllä pointit, mutta en pidä tavasta jolla ne esitetään. <em>Keskity siihen mitä teet. Yritä järkeistää elämäsi tylsät rutiinit. </em>Näitä kai näissä yritetään sanoa. (Ajatusta viideltä heräämisen takana en kyllä ymmärrä...)<br />
<br />
Koska ollaan kuitenkin merkittävän aiheen parissa, päätin listata omat ajanhallinnan tavoitteeni. Syksyn mittaan voi sitten tehdä väliarviointeja. :)<br />
<br />
1) Nuku tarpeeksi (7 tuntia?). Tämä on haasteellista, koska olen sekä ilta- että aamuvirkku, ja lisäksi melko huonouninen. Onneksi työni harvoin vaatii kovin aikaista herätystä. Parannettavaa kyllä on: iltapuuhien sijaan vetkuttelen illat internetin ääressä, mistä päästäänkin seuraavaan kohtaan...<br />
<br />
2) Jotain rajaa siihen surffaamiseen. Kesällä ei ole tällaisia ongelmia. Mutta tiedän vanhastaan, että pimenevät illat ja ne muutamat tunnit töiden, harrastusten ja nukkumaanmenon välissä kuluvat helposti sohvan ja tabletin seurassa. Mikäs siinä, mutta menee välillä vähän tylsämieliseksi. Toisenlaisesta tekemisestä tulee usein kivempi olo. Siis...<br />
<br />
3) Enemmän kirjojen lukemista, kirjoittamista, musiikinkuuntelua, iltakävelyjä, kahvilatreffejä, yleistä touhuamista, parisuhdeaikaa ja maratonpuheluja! Ja sitten maltillisesti sitä surffaamista ihan hyvällä omatunnolla.<br />
<br />
4) Ruokahuolto kuntoon. Hyviksi havaittuja: jos on aikaa ja energiaa, kannattaa tehdä illalla seuraavaksi päiväksi keittoa tms. Iltapäivisin on hyvä syödä jotain välipalaa. Pakastimessa kannattaa aina olla jotain järkevää syömistä. <em>Sen ruuan ei tarvitse olla mitään aikaavievää ja monimutkaista.</em> Paistettu kalafilee ja höyrytettyjä kasviksia. Salaatti, jossa jotain proteiinia. Munakas. Tortillat tai rieskarullat. Kaikki vartissa valmiita! Tässä on paljon parannettavaa. <em>Jonkinlaista</em> ruokasuunnittelua pitäisi harrastaa, vaikken viikkokauppalaiseksi ajatellutkaan ryhtyä.<br />
<br />
5) Työ: tehdään paljon silloin kuin huvittaa ja välttämättömät silloin kuin ei huvita. Ei tehdä viikonloppuisin (kovin usein). Sen sijaan saa hyvinkin pitää tauon iltapäivällä ja jatkaa illalla, jos siltä tuntuu. Jos ja siinä määrin kun on mahdollista, työ kannattaa rytmittää oman vireystilan mukaan. <em>Miksi ihmeessä</em> vääntää iltapäivällä kaksi tuntia jotain, minkä tekisi seuraavana aamuna vartissa paremmin? <br />
<br />
Toivelistalla on selvästi paljon elementtejä lomanaikaisesta elämästäni! Tykkään myös työstäni, ja työni aikataulutus on tällä hetkellä harvinaisen joustavaa. Ei pitäisi olla mahdoton yhtälö, siis. Toivottavasti tästä jäi nyt jotain takaraivoon ja ennustus alkaa itse toteuttaa itseään...Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-14350834226403148032014-06-30T12:29:00.000+03:002014-06-30T12:29:45.024+03:00Aurinkoa sadepäivään: aprikoositorttuJossain päin on nyt aprikoosisesonki, enkä malttanut ruokakaupassa kulkea ohi nappaamatta mukaani rasiallista oranssinkeltaisia palleroita. Menekin takaamiseksi (ja allergiaoireiden välttämiseksi!) piti aprikoosit jotenkin kuumentaa, ja aprikoositorttu kuulosti hyvältä vaihtoehdolta.<br />
<br />
Tämä torttu oli erittäin helppo ja nopea, kuinkas muutenkaan, varsinkin kun käytin valmista murotaikinaa ja maustettua rahkaa. Tähän sopisi oikein hyvin myös sellainen pehmeämpi kakkumainen piirakkapohja. Ehkä ensi kerralla!<br />
<br />
<strong>Mantelinen aprikoositorttu</strong><br />
<br />
piirakkapohja (kaupan tai itse tehty)<br />
n. 10 kpl aprikooseja<br />
purkillinen sitruunalla ja vaniljalla maustettua rahkaa (voi maustaa myös itse)<br />
2 kananmunaa<br />
n. 2 dl mantelijauhoa<br />
n. 1,5 dl tomusokeria<br />
<br />
Laita uuni kuumenemaan n. 220 asteeseen. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle. Sekoita rahka ja yksi muna keskenään, levitä taikinan päälle. Pese ja kuivaa aprikoosit, lohko neljään osaan. Painele palaset nätisti rahkaan ja laita piirakka tällaisenaan uuniin. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbdFXVA7Bwtzkpo3LjraIPT4paAOmTFi5ltHmEQnSI-9rT5UckgGeVFbo6qwdHACahsUfWdSI9Vs79C-jp9iQMDvTpyUY341OdCm2-t1q6IasmQzapx92ZUybbrGykkgGxIDNh2NZOyW_f/s1600/WP_001185.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjbdFXVA7Bwtzkpo3LjraIPT4paAOmTFi5ltHmEQnSI-9rT5UckgGeVFbo6qwdHACahsUfWdSI9Vs79C-jp9iQMDvTpyUY341OdCm2-t1q6IasmQzapx92ZUybbrGykkgGxIDNh2NZOyW_f/s1600/WP_001185.jpg" height="300" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Valmista tässä välissä mantelikuorrutus: sekoita mantelijauho, tomusokeri ja kananmuna keskenään. Voit lisätä myös tirauksen sitruunamehua. Tavoitteena on löysähkö massa, lisää tarvittaessa jauhoja/sokeria (oikeat määrät riippuvat kananmunan koosta ja halutusta makeudesta). Kun paistoaikaa on noin 15 min. jäljellä, ota piirakka uunista ja lisää mantelimassa pinnalle. Paista vielä, kunnes pohja on kypsä ja kuorrute saanut hiukan väriä.</div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD7Zq02yYjaLK5I-h9LA4ykLYf5QgPa6-5SSXHQ1PgWqcKstUDTgxHLLNBAt_Zv6Ic2IlOVlIGCM8DkL6N6NTKuITRaEifkw-yFQBWHsmE7wNk1uT5UV0HAswaTdFTBnSxg7DHmmO3x0Ek/s1600/WP_001187.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiD7Zq02yYjaLK5I-h9LA4ykLYf5QgPa6-5SSXHQ1PgWqcKstUDTgxHLLNBAt_Zv6Ic2IlOVlIGCM8DkL6N6NTKuITRaEifkw-yFQBWHsmE7wNk1uT5UV0HAswaTdFTBnSxg7DHmmO3x0Ek/s1600/WP_001187.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<div style="text-align: left;">
Syödään sellaisenaan tai vaniljakastikkeen tai -jäätelön kanssa. Herkkua!</div>
Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-44571729892448813142014-06-06T10:11:00.001+03:002014-06-06T10:11:35.328+03:00Sitä sun tätäYhtäkkiä kesä on täällä. En vastusta, en etenkään syreenejä enkä linnunlaulua. Hyttysiä vastustan vähän, ne puolestaan rakastavat minua.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWeMay45u2E7vxC0Qlc6ehcT6M1QIcMWKRcK-xtcwXS-yl2hMshVeQuL4ddvNRtw88e22_YaqyR7cxy5j3RvhvZA2BCFikZYdUOrZROms1KQ7mBYUGkLPYXMyxMm1aIDc4ArVVPKGN3qcX/s1600/WIN_20140606_094718.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiWeMay45u2E7vxC0Qlc6ehcT6M1QIcMWKRcK-xtcwXS-yl2hMshVeQuL4ddvNRtw88e22_YaqyR7cxy5j3RvhvZA2BCFikZYdUOrZROms1KQ7mBYUGkLPYXMyxMm1aIDc4ArVVPKGN3qcX/s1600/WIN_20140606_094718.JPG" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
Töiden puolesta on välillä ollut mahdollisuus kiireettömiin aamuihin, niin kuin nytkin. Luksusta.<br />
<br />
<div align="center">
<em>Toivotaan terveyttä, rakkautta ja rahaa, sekä aikaa nauttia niistä. </em></div>
<div align="center">
</div>
<div align="left">
En muita mistä tuo on, mutta aika kohdilleen menee. Rahaa tarvitaan sen verran, ettei sitä tarvitse liikaa miettiä. Nyt kun ohjelmaa on riittänyt joka illalle, osaa levotonkin sielu arvostaa aikaa. Jotain olen oppinut: vapaa-ajan kynnyksellä alan vanhaan malliin tehdä päässäni työlistaa, mutta jostain piipittää pian ääni: <em>ei tarvi kaikkea tänään, ehtii huomennakin</em>. Olen kuunnellut sitä, ja hyvin on ehtinyt.</div>
<div align="left">
</div>
<div align="left">
Tavaranvähennysprojekti etenee hitaasti mutta kuitenkin, tänään aion kärrätä kymmenisen kirjaa kirjaston vaihtohyllyyn. Lisäksi yritän eutanoida naurettavan rumaa huonekasvia, johon minulle on mitä ilmeisimmin muodostunut yllättävän voimakas tunneside. Nyt se odottaa eteisessä kompostiin joutumista, kun tahallinen kuivuuteen tappaminen epäonnistui tahattoman hellämielisyyden takia.</div>
<div align="left">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3-yKsw4YkrX7_I65em0bP8t_8GWwnE5KhXpr4rOcRL9s1Q1FdGJdEEipMlwsxjTKkQIdsudBqFmLWVvW4e1Mv83xBH_7zYxCaiBeYovrBHxB06HlbiA6ClKV6g3-QqNBqRkEfJuc1QIyB/s1600/WIN_20140606_094845.JPG" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh3-yKsw4YkrX7_I65em0bP8t_8GWwnE5KhXpr4rOcRL9s1Q1FdGJdEEipMlwsxjTKkQIdsudBqFmLWVvW4e1Mv83xBH_7zYxCaiBeYovrBHxB06HlbiA6ClKV6g3-QqNBqRkEfJuc1QIyB/s1600/WIN_20140606_094845.JPG" height="225" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Lisäksi olen vakavasti hurahtanut <strong>Joel Haahtelan</strong> romaaneihin (tai pienoisromaaneihin, miten sen nyt ottaa). Niissä kiehtoo sekä kieli että tarinat, niiden ihmishahmot. Kirjoja on ilmestynyt kymmenisen kappaletta, joista olen nyt lukenut kuusi. Joel, kirjoita pian lisää!</div>
<div align="left">
</div>
Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-71641301403660828972014-05-05T00:13:00.003+03:002014-05-05T00:13:52.252+03:00Kodeista ja siisteydestäViime viikolla pääsin näkemään toisten koteja ns. luonnontilassaan kaksin kappalein. Yleensä en kiinnitä huomiota saati arvioi kyläpaikan siisteystilannetta, mutta nämä kaksi edustivat niin kahta ääripäätä, ettei voinut olla huomioimatta. (Lähtökohtaisesti olen kyllä sitä mieltä, että jos vierailla ei ole muuta tekemistä kuin tutkailla pölypallojen määrää ja laatua, niin ensi kerralla kutsutaan parempia vieraita...)<br />
<br />
Ensimmäisessä kyläpaikassa emäntä pahoitteli taloa esitellessään, kuinka sängyn koristetyynyt eivät olleet paikoillaan (vaan pinossa tuolilla sängyn vieressä); ei ollut siivottu koska ei tiedetty vieraiden tulosta. Minusta siellä oli siistimpää kuin useimmissa kodeissa siivouksen jälkeen. Mainittakoon vielä, että tämä huippusiisti koti ei ole tyyliltään tai tavaramäärältään mitenkään minimalistinen, asukkaat vain ovat ilmeisen järjestelmällisiä ja jaksavat siivota. :) <br />
<br />
Tultuani kotiin tajusin, että yksi oman tavaranvähennysprojektini suurimmista motivaattoreista on itse asiassa toive siitä, että koti pysyisi siistimpänä vähemmällä siivoamisella. Siisteys on mukavaa, siivoaminen ei. Minun "siivoamiseni" onkin useimmiten lähinnä tavaroiden järjestelyä, ei oikeaa siivoamista. Erityisesti vihaan pölyjen pyyhkimistä (kauhea vaiva, ja kolmen päivän päästä on taas samannäköistä.) <br />
<br />
Siisteyden ylläpitämisen helpottumisesta on jo pienenpieniä merkkejä: tavarat tuntuvat pysyvän entistä paremmin paikoillaan, ja tyhjiltä lipastonkansilta minäkin jaksan joskus pyyhkiä pölyt. Tavaraa pitäisi kuitenkin olla <em>todella</em> vähän, jotta varsinainen siivous helpottuisi riittävästi. Vähemmän huonekaluja ja sitä rataa. Saapa nähdä, päästäänkö meillä koskaan niin pitkälle.<br />
<br />
Märehdin aikani kotini tavaran ja pölyn määrää, mutta viikon toinen kyläily asetti murheeni perspektiiviin. Kunnon poikamiesboksi, josta oli hankala löytää istumapaikkaa tai sohvapöydältä laskutilaa juomalasille. Jotenkin tosi vapauttavaa. :) Kotiintullessa näytti varsin puhtaalta ja avaralta!Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-31154519528257859462014-03-23T12:53:00.000+02:002014-05-12T14:41:20.361+03:00Nopeaa ja helppoa: paistettua parsaa ja pinaattipastaaOlen aina ollut vihreän tankoparsan ystävä, mutta suhde on kohonnut uusiin sfääreihin sen jälkeen kun tajusin, ettei parsaa tarvitse keittää. Paistettu parsa on paljon parempaa! Valmistaminen on hyvin suoraviivaista ja nopeaa, tähän mainioon alkuruokaan tai lisukkeeseen menee 10-15 minuuttia:<br />
<br />
<b>Vihreää</b> <b>parsaa</b> <b>pannulla</b><br />
<b><br /></b>
Parsat huuhdellaan ja kantaosat katkotaan pois käsin (rapsakka parsa katkeaa taivutettaessa just sopivasta kohdasta). Pannuun rasvaa, itse laitan oliiviöljyä ja voita, ja paistellaan välillä käännellen jokunen minuutti. Parsa on valmis kun se on kauttaaltan muuttunut kauniin syvän vihreäksi, kovempi paistolämpötila antaa ruskean paistojäljen jos sellaista haluaa. Mausteeksi hienoa merisuolaa ja puolen sitruunan mehu. Annoksen voi kruunata ripottelemalla päälle parmesaanilastuja tai muuta maukasta kovaa juustoa.<br />
<br />
Saman annoksen voi hyvin valmistaa myös uunissa n. 200 asteessa (tässäkin tapauksessa juusto lisätään vasta loppuvaiheessa). Pääni sisäinen energiansäästäjä ei salli minun lämmittää uunia vain 10 minuutin parsakeikan takia, mutta toki jos uunille on samalla kertaa muutakin käyttöä.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyjKb1vx825fD0s4K716AiAXOgar8EJorFWhKeYwOAPkxLg3UFR42PsmfYJJ4WRAGl9gOgRKMEOsO9LrUNzwUxCgdIyldwOORmKr5uvXwaqL9S0MyMGfM3idrGkvxetd8j8-sYF-5toBCU/s1600/2014-03-22-616.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiyjKb1vx825fD0s4K716AiAXOgar8EJorFWhKeYwOAPkxLg3UFR42PsmfYJJ4WRAGl9gOgRKMEOsO9LrUNzwUxCgdIyldwOORmKr5uvXwaqL9S0MyMGfM3idrGkvxetd8j8-sYF-5toBCU/s1600/2014-03-22-616.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
<br />
Eilen meillä parsaa seurasi homejuusto-pinaattipasta, jonka raaka-aineluettelo on sekin mukavan lyhyt.<br />
<br />
<b>Pinaattipasta</b><br />
<br />
N. 200 g pastaa, esim. fusillia<br />
N. 150 g. pakastepinaattia<br />
Aurajuustoa yksi kolmio<br />
Reilu desi kermaa<br />
<br />
Lisäksi öljyä paistamiseen, suolaa ja mustapippuria mausteeksi.<br />
<br />
Valmista kastike: sulata pakastepinaatti öljytilkassa ja lisää sitten palasteltu aurajuusto ja tilkka kermaa. Anna juuston sulaa miedolla lämmöllä välillä sekoitellen, lisää tarvittaessa kermaa. Mausta mustapippurilla ja ota pannu sivuun odottamaan. Keitä pastaa kevyesti suolalla maustetussa vedessä, jätä hieman raa'aksi. Kaada keitinvesi pois ja sekoita pasta kastikkeen joukkoon. Muhittele hetki kannen alla, jotta pasta ehtii kypsyä ja oikein imaista kastikkeen itseensä. Valmis!<br />
<br />
Pinaattipastaa on helppo varioida lisäämällä joukkoon kypsää kalaa, paistettuja sieniä, juustokuutioita tms.Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-41007573151143348212014-03-16T18:45:00.002+02:002014-03-16T18:45:36.974+02:00Pohjaton vaatekaappiPakkasin eilen kertyneet poistovaatepinot kasseihin (5 kpl) ja kasasin ne eteiseen odottamaan poisviemistä. Seurasi suunnilleen seuraavanlainen sananvaihto:<br />
<br />
Mies: Mistä nämä tulee?<br />
Paletti: Meidän vaatekaapista.<br />
M: Kaikki! Eikä se ole vieläkään tyhjä! Miten se on edes mahdollista?<br />
P: <i>Niinpä.</i><br />
<i><br /></i>
Miehen ihmetys on perusteltua. Kuinkahan mones poistosatsi viimeiseen pariin vuoteen on kyseessä? Lähtötilanne ei ollut määrällisesti mahdoton, ainakin pidän sinnikkäästi kiinni käsityksestä, jonka mukaan en ole koskaan omistanut kovin paljon vaatteita. Ehkä itsepetokseni on täydellinen, tai sitten olen vain valinnut vertailukohtani huolellisesti. (Ei ole kovin vaikeaa bongata tuttavapiiristä henkilöitä, joihin verrattuna on itse kohtuullisuuden ruumiillistuma :-)) .<br />
<br />
Toinen merkittävä seikka on tietysti se, etten ole lakannut ostamasta uusia vaatteita. En tiedä olenko edes vähentänyt. Minulla on aika hämärä käsitys omasta ostokäyttäytymisestäni. Halpisrättien ostamisen lopetin jo vuosia sitten, mutta toisaalta en ehkä ennen osannut heittää epäonnistuneita ostoksia pois. Lievä yritys panostaa laatuun ei valitettavasti vähentänyt hutiostosten määrää - kalliimmista virhevalinnoista on vain ollut henkisesti hankalampaa luopua.<br />
<br />
Nyttemmin yritän kuitenkin ennen ostopäätöksen tekoa miettiä ihan tosissani, tulisiko vaate oikeasti käyttöön. Tärkeimmät kysymykset näyttäisivät olevan: Istuuko vaate kunnolla? Minkä muun vaatteen kanssa sitä voi käyttää? <i>Hyvän mielen vaatekaapin </i>ja monen muun lähteen ansiosta osaan nykyään entistä paremmin arvioida, sopiiko jokin vaatekappale ylleni ja vaatekaappiini. Selkeitä parannuksia entiseen on jo havaittavissa: vaatekaapistani löytyy enemmän sopivaa päällepantavaa, eikä vaatteita tarvitse enää repiä ulos tai sulloa sisään. Katsokaa vaikka:<br />
<br />
<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirKtXWE_v2N-NUJL5Wy8lIGnRmWG_7sWS3WEFwqKymZbmdJhtEXjuWL8dWni8eUKUZbU3E3CoyGM__1VKP_WMrsZsvxTsj53s950vEL0U_hWGiBPgYubMWAM4KBGHreXrKjOQF0pOmBKyL/s1600/WP_001074.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEirKtXWE_v2N-NUJL5Wy8lIGnRmWG_7sWS3WEFwqKymZbmdJhtEXjuWL8dWni8eUKUZbU3E3CoyGM__1VKP_WMrsZsvxTsj53s950vEL0U_hWGiBPgYubMWAM4KBGHreXrKjOQF0pOmBKyL/s1600/WP_001074.jpg" height="300" width="400" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;">Todistusaineistokuva. Tilaa vaatekaapissa!</td></tr>
</tbody></table>
Olisikohan joku päivä mahdollista päästä tilanteeseen, jossa vaatekaapin sisältö <i>mahtuisi</i> viiteen muovikassiin?Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com2tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-77424703154592330672014-02-22T17:59:00.002+02:002014-02-22T17:59:53.970+02:00“Most days I wish I was a British pound coin instead of an African girl.”Taannoin haeskelin matkalukemista lentokentän pokkarikioskista. Takakansitekstejä välttelen, koska niissä saatetaan tehdä ikäviä juonipaljastuksia, tai niiden kirjoittaja ei ole lukenut tai ainakaan ymmärtänyt kyseistä teosta ollenkaan. Tein siis valintani hyväksi havaitulla tavalla: kirjan ensimmäisen tekstikappaleen perusteella. Tällä kertaa valinta osui aivan nappiin.<br />
<br />
<a href="http://www.chriscleave.com/about-2/" target="_blank"><strong>Chris Cleave</strong></a>n romaani <strong><em>The Other Hand</em></strong> alkaa otsikon lauseella. Erinomainen ensimmäinen lause, sanoisin. Erinomaista on myös tarina, henkilöt, juonenkuljetus, kieli, eikä kannessakaan ole mitään vikaa. Nimessä ehkä on jonkun mielestä ollut, koska teos on julkaistu Pohjois-Amerikassa nimellä <em>Little Bee</em> päähenkilönsä mukaan. Suosittelen kaikille, ja itselleni suosittelen myös Cleaven muiden teosten lukemista. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8x_4mnVpJQdkQEl870zazOFyrvH2sZ9kgnxsyeTs5dVEa_3P9PCUUzAkf21P-ow_Nd0GJSyMWh6GEi9QPnhrZ55lP0WN3AhroB1ONqLcxFMT3u8oJBDZyx4i-7joIAZ2IOi4KMcNXMo3z/s1600/WP_001071.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEh8x_4mnVpJQdkQEl870zazOFyrvH2sZ9kgnxsyeTs5dVEa_3P9PCUUzAkf21P-ow_Nd0GJSyMWh6GEi9QPnhrZ55lP0WN3AhroB1ONqLcxFMT3u8oJBDZyx4i-7joIAZ2IOi4KMcNXMo3z/s1600/WP_001071.jpg" height="300" width="400" /></a></div>
<br />
Nyt tässä nettiä penkoessani kävi ilmi, etten taaskaan ole ihan ensimmäinen tämän romaanin ansiot huomannut lukija... minua ennen ehti mm. <strong>Nicole Kidman</strong>, joka tuottaa ja esittää toista pääosaa ilmeisesti tänä vuonna ilmestyvässä kirjan filmatisoinnissa. Menee katselulistalle ehdottomasti!<br />
Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-59803779785513099922014-02-11T15:30:00.001+02:002014-02-11T15:30:24.211+02:00Helpot tarjottavat illanistujaisiinJärjestin illanistujaiset hieman lyhyellä varoajalla. Lähdimme kauppaan puoli kahdelta ja ensimmäinen vieras saapui kuudelta, joten aikaa noin 8 hengen tarjoilujen valmistamiseen ei ollut mitenkään liikaa. Hiukan lisähaastetta kaupassa aiheutti pyrkimys laktoosittomuuteen, kun piti lueskella tuoteselosteita suurella hartaudella. Hienosti kyllä löytyi kaikki tarvitut maitotuotteet laktoosittomina, jopa Philadelphia-juusto!<br />
<br />
Valmisteluprosessi sujui niin mutkattomasti, että päätin oikein kirjata ylös tämän helpon mutta herkullisen menyyn. Suuri osa tarjottavista tuli valmiina kaupasta ja lopuissakin oikaisin käyttämällä valmiita piirakkapohjia, juustoraastetta, kypsää lohta yms. mikä toki nosti hieman kauppalaskun loppusummaa mutta toi myös kaivatun ajansäästön. Yhteensä kahdeksan henkeä ruokittiin siis näillä (ja meille kahdelle jäi runsaasti rääppiäisiä):<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigsdZXG7LD98BCvXXE-0s8SZNhZUy4oYGIyTo269IShWN9ee24aGHWnzBsMPmKf0MBN-ObGdVPwCxonXXJok-FIejOl1ZyUGZ_mqTzeMQNrAsKg7jxofrGyQvk7D5QMVFxYXNo6vX-7nJ-/s1600/WP_001062.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEigsdZXG7LD98BCvXXE-0s8SZNhZUy4oYGIyTo269IShWN9ee24aGHWnzBsMPmKf0MBN-ObGdVPwCxonXXJok-FIejOl1ZyUGZ_mqTzeMQNrAsKg7jxofrGyQvk7D5QMVFxYXNo6vX-7nJ-/s1600/WP_001062.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
<br />
<b>Nälkään:</b><br />
Lohi-purjosipulipiirakka<br />
Pinaatti-fetapiirakka<br />
Salaatti (jossa kahta eri salaattia, kirsikkatomaatteja, sokeriherneitä sekä paahdettuja pinjansiemeniä ja cashew-pähkinöitä, oliiviöljyä ja sitruunamehua)<br />
***<br />
<b>Kahvin kanssa:</b><br />
Juustokakkua (<a href="http://varipaletti.blogspot.fi/2014/01/best-of-best-jouluinen-juustokakku.html" target="_blank">tämä</a> kakku ilman piparkakkumaustetta)<br />
Pikkuleipiä<br />
***<br />
<b>Loppuillan naposteltavat:</b><br />
Juustotarjotin (7 erilaista juustoa, näistä osa luonnollisesti laktoosia sisältäviä.)<br />
Leipää (ruispatonkia ja ciabattaa)<br />
Keksejä (kolmen sorttisia suolakeksejä)<br />
Viinirypäleitä<br />
Cantaloupe-melonia<br />
<br />
Juomaksi tarjolle vettä, viiniä ja muita juomia siltä väliltä.<br />
<br />
Valmisteluiden marssijärjestys oli luonnollisesti: juustokakku, piirakat, salaatti. Loput sekalaiset hommat kuten leivän leikkaamisen pystyi hyvin hoitelemaan myöhemmin vieraiden viihdyttämisen ohella. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghillK_VFHd0CRN3x4tnaasSImhLjEybACFVWqP9QHRz8cen2y4dO9JZWf_IaGYfm2uwz6neZT_iBX9-lAZ0V0xeVAdh1gFysblI_DMR9wKDGkPCfKitYr6RaXWj_b-FCZ8TeC1Sb1NJhG/s1600/WP_001065.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEghillK_VFHd0CRN3x4tnaasSImhLjEybACFVWqP9QHRz8cen2y4dO9JZWf_IaGYfm2uwz6neZT_iBX9-lAZ0V0xeVAdh1gFysblI_DMR9wKDGkPCfKitYr6RaXWj_b-FCZ8TeC1Sb1NJhG/s1600/WP_001065.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-75805940689212305222014-02-09T12:23:00.004+02:002014-02-09T12:23:42.455+02:00Materia ei tee onnelliseksi......mutta kyllä se joskus voi suuresti ilostuttaa. <em>Hyvän mielen vaatekaapilta </em>sopii odottaa konkreettisesti elämää hyödyttäviä vinkkejä, noilta muilta sitten sitä muuta. <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSJhKmk0avsDo5Z__csGyyzAwWlBNGhTgpYOSjhF2R26e1GkmWoyk9BjSePNsglfsljha4_JbThTPm57wZLqo9uJkql0UYLlOM_J0J0oUifu3_J_n4Oe9iWTZHmdZvYbokz-WrbQ_LSuql/s1600/kuva000.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiSJhKmk0avsDo5Z__csGyyzAwWlBNGhTgpYOSjhF2R26e1GkmWoyk9BjSePNsglfsljha4_JbThTPm57wZLqo9uJkql0UYLlOM_J0J0oUifu3_J_n4Oe9iWTZHmdZvYbokz-WrbQ_LSuql/s1600/kuva000.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
Pulkkisen kirjan kansi on nätti, lunastaa paikkansa joka kirjapinon päällimmäisenä!<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg59dyP2XZRZhkTr9eHeVTUVb5Jgy41D6fEqFkpkdEhH6zPfWedCAikcFspuyD2sbnwDN5Lrz8KLg82ElTjm6Rpq7sQbblIuzA3UfYAevOa8W_nlqWVurbgTtqWmnU5RisoiWBMobuZrZqm/s1600/kuva001.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEg59dyP2XZRZhkTr9eHeVTUVb5Jgy41D6fEqFkpkdEhH6zPfWedCAikcFspuyD2sbnwDN5Lrz8KLg82ElTjm6Rpq7sQbblIuzA3UfYAevOa8W_nlqWVurbgTtqWmnU5RisoiWBMobuZrZqm/s1600/kuva001.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
Nyt on haasteena lähinnä saada päätettyä, mihin näistä tarttuisi ensimmäisenä. Nähtäväksi jää myös, raaskinko pistää näitä luettuani eteenpäin.Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-63121544251234368642014-01-06T15:09:00.000+02:002014-05-07T21:42:58.059+03:00Best of the best jouluinen juustokakku Joulunpyhien aikaan tarvittiin jälkiruokaa, ja luumurahka- ja joulutorttukiintiön tultua täyteen päädyin juustokakkuun.<br />
<br />
Halusin tehdä ns. uunittoman version, joka olisi myös liivatteeton. Päädyin testaamaan <a href="http://lunnileipoo.blogspot.fi/2010/06/juustokakku-ilman-liivatetta.html" target="_blank">Lunni leipoo</a> -blogista löytämääni simppeliä ohjetta (ilmeisesti alunperin Nigella Lawsonin resepti) pienin muutoksin. Joulun kunniaksi laitoin keksipohjaan hiukan piparkakkumaustetta, ja koristelin kakun kauniin punaisilla granaattiomenan siemenillä. Kermaa tuli hieman aiottua vähemmän, koska yksi kermapurkki katosi täpötäyteen jääkaappiin :).<br />
<br />
<strike>Kuvaa ei valitettavasti ole, mutta</strike> <em>Edit: nyt on</em> Muutaman tunnin jääkaappihyydyttelyn jälkeen kakku pysyi kauniisti kasassa ja maistui ihan taivaalliselta! Teen ihan taatusti uudestaan. Tätä on myös jatkossa helppo varioida tilaisuuden ja mielialan mukaan.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsXOOV_KT7zUZ3xaiWGdpL9Sffr3Y-PPRDhJqtkr8CkcQF5S2wxlxs46fauwXkPHRbrhZgr3kbMoX6qseLs6JGpOo_Gg5dRm0TIahtYx5ukQlEyGkbX2Eil1clHtf0aXdsC5BThtnPY088/s1600/WP_001065.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEjsXOOV_KT7zUZ3xaiWGdpL9Sffr3Y-PPRDhJqtkr8CkcQF5S2wxlxs46fauwXkPHRbrhZgr3kbMoX6qseLs6JGpOo_Gg5dRm0TIahtYx5ukQlEyGkbX2Eil1clHtf0aXdsC5BThtnPY088/s1600/WP_001065.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />
Tämä ohje on kaksinkertainen alkuperäiseen verrattuna, ei lopu ihan heti kesken. (Tosin loppui sitten kuitenkin, mutta se nyt vaan oli hyvää.)<br />
<br />
<strong>Jouluinen juustokakku</strong> (ilman liivatetta)<br />
<br />
Pohja:<br />
250 g Digestive-keksejä<br />
150 g voita<br />
n. 2 tl piparkakkumaustetta<br />
<br />
Täyte:<br />
600 g Philadelphia-juustoa<br />
3 rkl sitruunamehua<br />
2 dl tomusokeria<br />
2 tl vaniljasokeria<br />
500 ml kuohukermaa (laitoin vain 330 ml, hyvää tuli silti)<br />
<br />
Koristeeksi:<br />
Yhden granaattiomenan siemenet<br />
<br />
Murskaa keksit, sekoita joukkuun piparkakkumauste ja sitten sula voi. Painele irtopohjavuoan pohjalle ja laita vuoka kylmään odottamaan.<br />
Notkista tuorejuusto sitruunamehun avulla ja lisää sokerit. Vaahdota kerma erikseen ja yhdistä sitten kermavaahto juusto-sokeriseokseen hellävaraisesti sekoittaen. Laita jääkaappiin hyytymään ainakin muutaman tunnin ajaksi.<br />
Kakku kannattaa koristella vasta juuri ennen tarjoilua, jotteivät mahdollisesti rikkoutuneet granaattiomenan siemenet värjää kakun pintaa rumasti. Siemenien irroitus sen sijaan kannattaa tehdä hyvissä ajoin, koska se on aikaavievää ja potentiaalisesti suttaista puuhaa. Siemenet säilyvät mainiosti pidempäänkin vaikka pakasterasiassa jääkaapissa h-hetkeen asti.<br />
<br />
Granaattiomenan siemenien irroitukseen löytyy kaikenlaista vinkkiä, itse leikkaan kannasta pienen palan veitsellä ja hoidan loput käsin.Tällöin siemenet eivät juuri rikkoudu ja homma pysyy siistinä. <br />
<br />
Mahtava, yksinkertainen ohje, kiitos Lunni ja Nigella :). <br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHh2-FLfmSc-dmg_UmzHmfxQ75NxdDq353hu2B4eAE72m9J707LQqZ8O_A2zMt3DIoDwZ6vb-R-ZltvvBhzmhegOhaB8emIajhCwqF9vDh4jDc133FPOAGw4TcWTwVkaxiNb0_30Pj5VfZ/s1600/WP_001066.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgHh2-FLfmSc-dmg_UmzHmfxQ75NxdDq353hu2B4eAE72m9J707LQqZ8O_A2zMt3DIoDwZ6vb-R-ZltvvBhzmhegOhaB8emIajhCwqF9vDh4jDc133FPOAGw4TcWTwVkaxiNb0_30Pj5VfZ/s1600/WP_001066.jpg" height="240" width="320" /></a></div>
<br />Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-32352444944516762702014-01-06T14:30:00.002+02:002014-01-06T14:30:47.899+02:00Pilkku-Nallen uudenvuodentervehdysSaanko esitellä: hyvän mielen lähettiläs Pilkku-Nalle.<br />
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiM0k-Qe_ccJc2Fxf0xGWsWO4rXmpfksHaszFYKdUEyWwEi8OuLaFmevG2ikZN2uuqCbtVr3Q_HJwJXx4cyd86p_CNY2HsUWF1Izx1kWgudTRVEltODA9-PeZgnmMaXMJteln_hVq5tZ5v/s1600/2014-01-02-573+(1).jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEiiM0k-Qe_ccJc2Fxf0xGWsWO4rXmpfksHaszFYKdUEyWwEi8OuLaFmevG2ikZN2uuqCbtVr3Q_HJwJXx4cyd86p_CNY2HsUWF1Izx1kWgudTRVEltODA9-PeZgnmMaXMJteln_hVq5tZ5v/s1600/2014-01-02-573+(1).jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Tämä sympaattinen otus saa jatkossa toimittaa ensipupun virkaa eräälle pikkuneidille. Uskon sen sopivan tehtäväänsä hyvin, koska se on värikäs (eli vastasyntynytkin näkee sen) ja helposti raajoistaan tartuttavissa. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjyKrdKfD75iKZDy5OAW8W0jtnZlr78OkHtp-Q0U6WzpdR7FHrj9XJO3M5Xrzmg9FdVmJJUx0dl6Ha72gpVHcH1WmxG4pijUUU7lgGdkT5_tfdWOXL1p4FDhcv_enEO6JLUTqtIPDdbiZV/s1600/2014-01-02-568.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgjyKrdKfD75iKZDy5OAW8W0jtnZlr78OkHtp-Q0U6WzpdR7FHrj9XJO3M5Xrzmg9FdVmJJUx0dl6Ha72gpVHcH1WmxG4pijUUU7lgGdkT5_tfdWOXL1p4FDhcv_enEO6JLUTqtIPDdbiZV/s1600/2014-01-02-568.jpg" height="400" width="225" /></a></div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Pilkku-Nallella on pullea vatsa, ilmeikkäät kasvot ja reteä olemus. Valmistaja on taivassalolainen <a href="http://www.johannakdesign.com/sumuCMS/sivu/etusivu" target="_blank">Johanna K. Design</a>, joka kertoo sivuillaan käyttävänsä tuotteissaan 80-prosenttisesti kierrätysmateriaaleja. </div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
</div>
<div class="separator" style="clear: both; text-align: center;">
<a href="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCJH_gSUhixwlftJPNJGLK63wPHyLbU1_fgyYMksXIwCPjlxwumsiLaWJKKgh_wlRp6YDAV1Q_VOh-YMXwGUTiWNW3D4opMauhGmDOEMfYAioW8NtjbKmx67mj02ZB7YkC1Qqche8aDpF6/s1600/2014-01-02-567.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: 1em; margin-right: 1em;"><img border="0" src="https://blogger.googleusercontent.com/img/b/R29vZ2xl/AVvXsEgCJH_gSUhixwlftJPNJGLK63wPHyLbU1_fgyYMksXIwCPjlxwumsiLaWJKKgh_wlRp6YDAV1Q_VOh-YMXwGUTiWNW3D4opMauhGmDOEMfYAioW8NtjbKmx67mj02ZB7YkC1Qqche8aDpF6/s1600/2014-01-02-567.jpg" height="225" width="400" /></a></div>
<br />
<div class="separator" style="clear: both; text-align: left;">
Minun ja Pilkku-Nallen tiet kohtasivat Vanhan suurtorin joulumarkkinoilla. Aina ilo ostaa paikallisten pienyrittäjien tuotteita tai palveluja! </div>
Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0tag:blogger.com,1999:blog-459852642029817204.post-25797374868129292312013-12-15T21:03:00.000+02:002013-12-15T21:03:04.774+02:00Colm Tóibin (ja Henry James)<table align="center" cellpadding="0" cellspacing="0" class="tr-caption-container" style="margin-left: auto; margin-right: auto; text-align: center;"><tbody>
<tr><td style="text-align: center;"><a href="http://www.colmtoibin.com/sites/default/files/ColmToibin_raptoresquire.jpg" imageanchor="1" style="margin-left: auto; margin-right: auto;"><img border="0" src="http://www.colmtoibin.com/sites/default/files/ColmToibin_raptoresquire.jpg" height="320" width="252" /></a></td></tr>
<tr><td class="tr-caption" style="text-align: center;"><a href="http://www.colmtoibin.com/content/biography" target="_blank">kuva</a></td></tr>
</tbody></table>
Ilo on aina yhtä suuri, kun lähes satunnaisotannalla valikoitujen kirjaston kirjojen joukosta löytyy teos, joka johdattaa Todella Hyvän Kirjailijan jäljille. Näin on taas käynyt, ja nyt olisi opeteltava tällainen vaikea irlantilaisnimi kuin <b>Colm Tóibin. </b>Ensikosketuksen tarjosi romaani <i>Brooklyn. </i>Se kertoo 50-luvulle sijoittuvan tarinan irlantilaistytöstä, joka lähetetään yksinään Yhdysvaltoihin parempaa elämää rakentamaan. Romaani oli nopealukuinen, tarina tempaisi mukaansa. Erityisesti kiinnitin huomiota päähenkilön ns. sielunelämän uskottavaan kuvaukseen.<br />
<br />
Seuraavaksi lainasin romaanin <i>The Master</i>, jota luinkin sitten pidempään kuin mitään (hyvää) kirjaa pitkään aikaan. Osittain tämä hitaus johtui ihan ulkoisista seikoista, mutta osittain myös tekstin intensiivisyydestä - ei mitään nukahtamisluettavaa.<br />
<br />
<i>The Master</i> kertoo Henry Jamesin elämästä. Tapahtumien osalta kirjailija on ilmeisesti taustatyönsä tehnyt, ja ilmoituksensa mukaan maustanut tekstiä myös suorilla lainauksilla kirjeistä ja päiväkirjoista. Fokus on tässäkin romaanissa päähenkilön sisäisessä kokemusmaailmassa, ja lopputulos on sekä uskottava että jotenkin riipaiseva, vaikkei itse tarina täysin lohduton ole.<br />
<br />
Tóibin onnistuu sen verran hyvin, että romaanin loputtua jäin suorastaan kaipaamaan Henry Jamesia. Romaanissa myös väläyteltiin uteliaisuutta herättävästi Jamesin eri romaanien taustoja, ja nyt ei auttane kuin lukea uudelleen ainakin <i>Naisen muotokuva. <a href="http://www.imdb.com/title/tt0117364/" target="_blank">Elokuvastakaan</a> </i>ei juuri muistikuvia ole, mutta tuskin se ihan huono oli? Siinäpä katsottavaa joululomalle - sitten voikin taas palata Tóibinin tuotannon pariin jossa onneksi riittää kahlattavaa siinäkin.Palettihttp://www.blogger.com/profile/18304919634637011944noreply@blogger.com0