torstai 2. kesäkuuta 2011

Uusi lelu, värikkäämpi ruokavalio

Salakavala myyjä (ammattilainen, todella) näki tilaisuutensa kodinkonehyllyn edessä seisoskellessani. Hetken kuluttua olin uuden suristimen onnellinen mutta hiukan hämmentynyt omistaja. Sellaisen, jota ennen sanottiin tehosekoittimeksi ja nykyään blenderiksi.

Aluksi suhtauduin tulokkaaseen hiukan ristiriitaisin tuntein, koska periaatteessa en haluaisi ostaa mitään uutta, mitä en erityisesti tarvitse. Erityisen typerää on hankkia vähälle käytölle jääviä sähkövempaimia. Toisaalta sauvasekoittimeni nitisee liitoksissaan (kirjaimellisesti), ja sillä on viimeksi tehty saippuaa. Sen käyttö esim. mustikkapirtelön tai tomaattisoseen valmistuksessa ei myöskään ole kovin miellyttävää, ellei keittiön suursiivous ollut mielessä jo alunperinkin.

Turhaa spekulointia sikäli, että aparaatti koristaa jo toista viikkoa keittiöni viimeistä ns. laskutilaa. Havaintoja yhteiseltä taipaleeltamme:
1) Päivittäinen hedelmäannokseni on varmaan kaksinkertaistunut. Eikä se ollut ihan olematon alunperinkään. 
2) On kivaa, että on kone, joka pystyy murskaamaan jäätä. Noin niinkuin juomapuolta ajatellen.
3) Pirtelöön ei enää tarvitse lisätä maitoa tms. turhaa jäätelönjatketta, vrt. sauvasekoitin.
4) On kivaa, että sörsselit pysyvät valmistusastiassaan valmistusprosessin ajan, vrt. sauvasekoitin.
5) On yllättävän hankala ennustaa, minkä väristä tietystä hedelmä-/marjakombosta tulee blenderissä. Mahdollisesti ikuinen mielenkiinnon kohde.

Blenderi on selvästikin kesätarvike. Torilta saa sopuhintaan tarvittavat marjat ja hedelmät, ja jäänmurskausominaisuuttakin arvostaa eri tavalla, kun ulkona ei ole lunta.
 
Appelsiinia, banaania, kiiviä
mansikkaa, mansikkaa, mansikkaa

mangoa, appelsiinia, banaania





Lopuksi täydellinen mansikkapirtelö kahdelle:  litra mansikoita ja 1/3 l vaniljajäätelöä.

Tämän myötä rakastuin blenderiini lopullisesti.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti